Koskinen avaa ohran vientiä ja ajaa mallitilaa Kiinaan
Team Finland -matka edistää maa- ja metsatalousministeriön toimialan yritysten vientiä. Kuva Hainanin saarelta, Sanyasta, vihannestorilta. Paula Liesmäki Kuva: Viestilehtien arkistoMaa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) ottaa Kiinan-matkallaan esiin sianlihan viennin.
Suomi ja Kiina allekirjoittivat syksyllä 2011 sopimuksen, joka mahdollistaa sianlihan ja ruhonosien viennin Kiinaan.
”Viimeiset lihayhtiöiden laitostarkastukset Suomessa puuttuvat. Olemme toivoneet, että ne olisivat jo hoidossa. Suurlähetystö on yrittänyt patistaa kiinalaisia tekemään ne, mutta niitä ei ole vielä tullut”, Koskinen sanoo MT:n haastattelussa.
Tarkastukset ovat alan toimijoille tärkeitä. ”Lihatalot voisivat lähteä katsomaan, saavatko kauppaa aikaiseksi. Ei olisi muodollisia, hallinnollisia esteitä.”
Afrikkalaista sikaruttoa on löytynyt viimeksi Puolasta. Koskinen miettii, millaisia vaikutuksia taudilla on markkinoihin, jotka ovat olleet muutenkin vaikeat.
”Tämä kertoo siitä, että ruokaturvallisuuteen pitää panostaa. Mitä lähempää tuotettua hankitaan, sen varmempi voi olla siitä, että laatu ja turvallisuus on kunnossa. Kannattaa ostaa kotimaista.”
Kiinassa näin ei välttämättä ole. Ruokaskandaalit ovat ajaneet etenkin kulutuskykyisen keskiluokan ulkomaisen ruuan äärelle.
Koskinen vierailee tällä viikolla Pekingissä, Kiinassa. Mukana on 19 suomalaisyrityksen delegaatio, jonka osallistujat ovat maatalouskonealalta, elintarviketeollisuudesta, vesialalta ja sahateollisuudesta.
Team Finland -matkan tavoitteena on lisätä Suomen vientiä Kiinaan. Ministeri avaa ovia, jotta bisneksentekijät löytäisivät toisensa.
Koskinen tapaa Kiinan maatalousministeri Han Changfun, vesivaraministeri Chen Lein ja metsäministeri Zhao Shucongin. Tutkimusyhteistyötä viritellään Kiinan maatalousakatemian ja Pekingin metsäyliopiston kanssa.
Elintarvikeviennille merkittävin tapaaminen lienee keskiviikkona, kun Koskinen tapaa laadun- ja tuonnonvalvontaviraston varaministeri Wei Chuangzhongin. Virastolle kuuluvat vientisopimukset, käytännön tarkastukset ja valvonta.
Sianlihakeskustelun lisäksi on tarkoitus allekirjoittaa sopimus, joka mahdollistaisi ohran viennin Kiinaan. Koskisen mukaan vilja-alan toimijat ovat toivoneet sopimusta.
Viime vierailulla allekirjoitettu kauranvientisopimus ei ole tosin ole poikinut kauppoja. ”Minun tietojeni mukaan sinne ei ole yhtään kiloa mennyt. Tarjouspyyntöjä on kyselty.”
Suomen elintarvikeviennin kärkinä Kiinassa ovat maito ja kerma, joita vietiin viime vuoden tammi–marraskuussa 42 miljoonalla eurolla.
Kiinalaiset ovat myös kiinnostuneet suomalaisen mallimaatilan avaamisesta Kiinaan. Mallitila esittelisi suomalaista maatalousteknologiaa ja elintarviketurvallisuuteen liittyvää osaamista. Lisäksi voitaisiin viritellä tutkimusyhteistyötä. Maatila olisi Koskisen mukaan näyteikkuna siitä, mitä Suomi voi Kiinalle tarjota.
Mallimaatilan sijainti ja muut käytännön asiat ovat vielä auki. Eräs vaihtoehto on Tianjin 150 kilometrin päässä Pekingistä. Koskinen käy siellä sikatilalla ja meijerialan yrityksessä.
”Vaikka tämä veisi aikaa jokusia vuosia, eiväthän tarve ja markkinat mihinkään karkaa.”
Koskinen pyrkii tänä vuonna edistämään metsätalouden ja elintarvikkeiden vientiä, kun EU:n maatalouspolitiikka ei enää vaadi matkustelua Euroopassa.
”Pitää muistaa, että kun idässä liikutaan, mikään ei tapahdu niin nopeasti. Suhteiden luominen kestää vuosia.”
Kalkkiviivoilla olevan maaseutuohjelman valmistelussa mukana on tällä viikolla valtiosihteeri.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
