Yritykset vedättävät verottajaa matkakorvauksilla – enemmän sääntö kuin poikkeus

Verovalvonta paljasti yli miljardin euron edestä virheitä ja väärinkäytöksiä vuonna 2025. Kuva: Jarkko Sirkiä

Verohallinto kertoo löytäneensä vuonna 2025 yli miljardin euron arvosta perusteettomia verovähennyksiä ja ilmoittamattomia veroja. Summa kaksinkertaistui edellisestä vuodesta.

Esimerkiksi arvonlisäverotuksen virheitä paljastui veroilmoitusten valvonnassa 95 miljoonalla eurolla. Osinkojen lähdeveroa yritettiin välttää suunnilleen samalla summalla.

Erityisen yleistä on perusteettomien matkakulukorvausten maksaminen. Niitä löytyi 90 prosentista valvotuista yrityksistä.

Aiheettomia matkakorvauksia ja päivärahoja jäi Verohallinnon seulaan 1,5 miljoonan euron edestä. Verottomia kilometrikorvauksia maksettiin jopa matkoista, joita ei todellisuudessa tehty.

”Yhtiö maksaa osakkaalle tekaistuja matkakulukorvauksia palkan sijaan, jolloin vältytään palkan sivukuluilta ja verojen maksamiselta. Yrittäjällä on palkansaajaa parempi mahdollisuus maksaa suorituksia perusteettomasti omasta yhtiöstään”, Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Sanna Savolainen sanoo tiedotteessa.

Myös yksityishenkilöt ilmoittavat verottajalle matkakulujaan väärin perustein. Perusteettomia yksityishenkilöiden kodin ja työpaikan välisiä matkakuluvähennyksiä kertyi 3,6 miljoonaa euroa.

Eniten puutteita yksityishenkilöiden veroilmoituksissa oli kryptovaluuttatuloissa. Niitä ilmoitettiin Verohallinnon valvonnan perusteella 34 miljoonaa euroa liian vähän. Veroja ilmoittamattomista kryptotuloista tuli maksuun 11 miljoonaa euroa.

Summa yli kaksinkertaistui vuodesta 2024, koska verottaja saa tietoa kryptotuloista aiempaa kattavammin.

Lisäksi kymmeniltä tuhansilta yksityishenkilöiltä jäi ilmoittamatta sosiaalisen median tuloja. Niitä löytyi noin 4 miljoonan euron edestä, mikä kasvattaa maksettavia veroja noin 1,3 miljoonalla eurolla.

Suurin osa löydetyistä laiminlyönneistä paljastui verotarkastuksissa. Niiden osuus koko valvonnan tuloksesta oli lähes puolet, noin 440 miljoonaa euroa.

Verohallinto kohdentaa tarkastukset riskianalyysin perusteella niihin, jotka todennäköisimmin ilmoittavat vääriä tietoja.

Verohallinto pyrkii myös ehkäisemään virheitä esimerkiksi neuvomalla aloittavia yrittäjiä ja muistuttamalla ilmoitusten määräpäivistä.