Kaupan perusteltava markkinointituki tavarantoimittajalle
NOUSIAINEN (MT)
Kaupalle tavaraa toimittavan yrittäjän on tiedettävä, mikä osuus kaupalle maksettavasta markkinointirahasta käytetään markkinointiin ja mitä hän sillä rahalla saa.
Jos sitä ei perustella tarkasti, voi markkinointituki olla vastikkeeton porttimaksu, joka yrittäjän on maksettava saadakseen tuotteensa hyllyyn.
Vastikkeeton markkinointituki on Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvityksen mukaan päivittäistavarakaupan suurimpia kilpailuhaittoja.
KKV:n erikoistutkijan Heli Frosteruksen mielestä on vaikea määritellä, mikä on vastikkeellista.
”Jos markkinaraha on hintaneuvottelukysymys, se pitäisi selkeästi ilmaista. Mutta jos samalla luvataan markkinointiapua, on yrittäjällä oikeus odottaa sille vastinetta. Tärkeintä olisi, että tavarantoimittaja tietää, mitä rahalla saa”, Frosterus sanoo.
Nousiaislaisen leipomoyrittäjän Satu Anttilan kokemus on erinomainen esimerkki siitä, miten vastikkeellisuus jää epäselväksi.
Anttila sai viime vuoden helmikuussa Turun Osuuskaupalta kirjeen, jossa todettiin markkinointituen alkavan. Sitä pitäisi maksaa 15 prosenttia leipomon arvioidusta laskutuksesta vuonna 2013.
Summa olisi noin kymmenen prosenttia koko leipomon liikevaihdosta. Epäselväksi jäi, mitä Anttila hyötyisi maksusta.
”Maksaisin toista tonnia kuussa siitä, että kaikki jatkuu kuten ennenkin”, oli Anttilan kokemus.
Turun Osuuskaupan (TOK) osto- ja valikoimapäällikkö Jukka Laurén perustelee maksua tasapuolisuudella.
”Markkinointituki on meillä käytössä ihan samalla tavalla, kuin koko S-ryhmässä. Jos suosisin yhtä yritystä, mitä sanoisin toiselle”, hän kysyy.
Laurénin mukaan kyse on hintakeskustelusta. Käytännössä Anttilan saamia hintoja laskettaisiin 15 prosenttia.
MT:n saamassa sopimusluonnoksessa Anttilalle kuitenkin luvataan, että rahat käytetään valikoimien kehittämiseen, esillepanojen suunnitteluun sekä mainontaan ja markkinointiin.
Maksua perittäisiin veroineen yli 15 000 euroa vuodessa. Mitä hyötyä rahoista käytännössä tulisi yrittäjälle, sitä ei kerrota.
”Sanoin, että minulla ei ole varaa noin suureen summaan. Sain vastaukseksi, että nosta hintoja. Koskaan en ole mitään palveluja saanut”, Anttila sanoo.
Laurénin mukaan TOK mainostaa lähiruokaa paljon, mutta ei lupaa julkisuutta jollekin tietylle tuotteelle tai yritykselle.
”Jos tuote tulee paikalliselta tuottajalta, ja myy hyvin, niin kyllä se näkyy mainoksissa. Paikallisia tuottajia, joilla ei ole ketjusopimusta, markkinoidaan erittäin näyttävästi.”
Sopimusta perusteltiin Laurénin helmikuussa lähettämässä sähköpostiviestissä Anttilan myynnin kasvulla tietyn rajan yli.
Osuuskauppa arvioi myynnin kasvavan noin kymmenen prosenttia vuodelle 2013. Siinä tapauksessa leipomon liikevaihdosta noin kaksi kolmannesta tulisi osuuskaupalta.
Anttilan mukaan hänen myyntinsä ei voisi nousta niin suureksi.
Anttila arvelee, että Osuuskauppa haluaa hyötyä siitä, että yritys alkaa menestyä. Hän toimitti vuodesta 2006 lähtien leipää Osuuskauppaan ilman vaatimusta markkinointituesta.
”Edellisenä vuonna maksua ehdotettiin, mutta sain armonaikaa. Moni maksaa markkinarahaa, koska ei uskalla kieltäytyä. Oman yrityksen puolesta pelätään.”
Pienelle yritykselle niin suuresta asiakkaasta irrottautuminen olisi suuri riski. Käytännössä Anttila joutuisi korottamaan hintojaan markkinarahan verran.
”Hintoja en halua nostaa. Mitä asiakkaat siihen sanoisivat? Juuri siksi tuotteeni myyvät hyvin, että hinnat ovat edulliset.”
Anttila kieltäytyi maksamasta, koska ei koe saavansa rahoille vastiketta.
”Ei minulla ole varaa siihen. Eikä siitä olisi mitään hyötyä.”
Anttila lopetti yhteistyön osuuskaupan kanssa tammikuun alussa ja perusti oman kahvilan.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
