Kallistuva lohi kääntää kalamarkkinoita: kasvatuspaikoista pulaa

Kuluttajalle norjalainen lohi ei ole yhtä huokeaa kuin aikaisemmin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kysynnän ja tarjonnan laki kääntää kalamarkkinoita uuteen asentoon.

Norja ja Chile ovat lohen suurvaltoja. Chileä vaivanneet leväkukinnat ovat kuitenkin vähentäneet lohen tuotantoa.

Vaikka kysyntä maailmalla kasvaa, norjalaiset eivät ole pystyneet lisäämään omaa tuotantoaan tarpeeksi. Tämä on nostanut lohen hintaa.

”Tuotannon lisääminen Norjassa ei ole enää helppoa, kun uusista hyvistä kasvatuspaikoista on pulaa”, Luken tutkija Jari Setälä kertoo.

Kuluttajalle tilanne näkyy kalatiskillä. Koska norjalaisen lohen tuottajahinta on korkea, ei sitä pystytä myymään kuluttajalle enää samaan hintaan kuin ennen.

Viime syksystä lähtien hintakampanjoita on käyty enimmäkseen kotimaisella kirjolohella. Siihen ovat vaikuttaneet myös otolliset kasvatusolosuhteet. Niiden myötä kirjolohta oli syksyllä ja vielä heti vuodenvaihteen jälkeen runsaasti saatavilla.

Venäjän asettaman elintarvikkeiden tuontikiellon vuoksi silakan, kuoreen ja särkikalojen vienti elintarvikkeeksi on tyrehtynyt. Venäjälle viedystä silakasta maksettiin hyvin. Tuontikiellon vuoksi silakkaa on jouduttu myymään halvemmalla minkinrehuksi Tanskaan.

”Hiljattain toimintansa aloittanut kotimainen kalajauhotehdas on kaivattu piristysruiske silakkamarkkinoille. Tehdas avaa kalastajille uuden kotimarkkinan ja nostaa kalastajille maksettavaa silakan hintaa.”

Kalajauhotehdas ostaa vuodessa noin 30–40 miljoonaa kiloa kalaa.

Lisää kala-asiaa maanantain MT:ssä.