Suomen vanhin käytössä oleva puurakennus on Vöyrin kirkko, jossa on puurakenteita vuodelta 1626. Samalta vuosisadalta on säilynyt viitisentoista muuta hirsikirkkoa. Ei-kirkollisista rakennuksista tiettävästi vanhin on 1696 rakennettu Kokkolan pedagogio. Myös satoja vuosia vanhoja aittoja on yhä pystyssä.
Maailman vanhin puurakennus löytyy Japanista. Hōryū-ji-buddhalaistemppelin keskipilarina toimiva sypressi kaadettiin vuonna 594.
Rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta kertoo, ettei vanhimpia asuinrakennuksia ole Suomessa tarkemmin tilastoitu. Käytännössä kaikki asuintalot, jotka on rakennettu ennen 1800-lukua, ovat hirttä. Rankarunkoiset rakennukset yleistyivät 1920–30-luvuilla.
Uusien rakennusten hiilijalanjäljen laskennasta on lähivuosina tulossa pakollista. Hämmennystä on herättänyt, että rakennusten elinkaari lasketaan vain 50 vuoden päähän. Sen verran rakennusten on päätelty kestävän ilman mittavaa korjausta, jossa tarvitaan taas uusia materiaaleja. Purkukuntoon talojen ei ole tarkoitus päätyä niin nopeasti.
Sen sijaan jos lasketaan hiilikädenjälki eli rakennuksen ilmastohyödyt, vertailuluvuksi otetaan 100 vuotta.
"Laskennan vaikeus havainnollistuu, kun mietitään, että 1920-luvulla olisi pitänyt ennustaa, mikä on rakennuksen kohtalo 2020-luvulla", Karjalainen sanoo.
"Joka tapauksessa puutalot pitäisi suunnitella kestämän vähintäänkin 100 vuotta eli sen ajan, jonka tukkipuun kasvaminen kestää."
Professori korostaa puun ylivoimaisuutta hiilen varastoinnissa. Hiilidioksidi on poissa luonnon kiertokulusta koko rakennuksen elinajan. Toki hiiltä vapautuu hitusen puun ikääntyessä ja haurastuessa ja enemmänkin lahotessa.
Kasvaessaan kuutiometri puuta sitoo ilmasta tonnin hiilidioksidia. Metsä Group on laskenut, että keskiverto puinen omakotitalo sitoo noin 30 tonnia hiilidioksidia. Se vastaa päästöä, joka syntyy keskimäärin yhden suomalaisen henkilöautoilusta runsaan kymmenen vuoden aikana.
Huomionarvoista on myös muistaa, että puiden kasvu tuottaa ilmakehään happea.
Pientaloista pidetään yleensä parempaa huolta kuin julkisista rakennuksista. Esimerkkinä Karjalainen mainitsee sotien jälkeen rakennetut noin 300 000 rintamamiestaloa, joista valtaosa on yhä pystyssä. Niitä on eristetty, laajennettu ja korjattu.
Sen sijaan julkisia rakennuksia puretaan varsin nuorina. Oulussa ollaan purkamassa 80-luvulla rakennettua, homehtunutta poliisitaloa. Puhumattakaan lukuisista kouluista ja päiväkodeista. Valtaosa niistä on kivirakennuksia. Sisäilmaongelmat ovat tämän päivän rakentamisen mörkö.
Kyselytutkimuksissa yhä useampi haluaisi opiskella, työskennellä ja asua puurakennuksessa. Puu mielletään terveelliseksi ja akustisesti miellyttäväksi ympäristöksi. On jopa huomattu, etteivät nuoret töhri puuseiniä yhtä innokkaasti kuin kivisiä.
Massiivipuusta on rakennettu 2000-luvulla noin 500 päiväkotia ja 300 koulua. Pientaloista neljännes rakennetaan hirrestä.
Rankarunkoisen puukerrostalon rakenteissa käytetään puuta noin 0,22 kuutiota per kerrosneliömetri ja betonia 0,26. Jos talo tehdään hirrestä tai ristiinliimatusta massiivipuusta (CLT), kasvaa puun osuus noin 0,6 kuutioon per kerrosneliö.
"Maailmalla muutetaan ilmastosyistä betoni- ja teräsrakennuskohteita massiivipuulle."
Vaikka hyvin huollettu hirsirakennus on ihmisiän mittakaavassa liki ikuinen, aidosti ikuista rakennusmateriaalia ei ole olemassa. Rakenteet vanhenevat, ruostuvat, rapautuvat, lahoavat, homehtuvat ja likaantuvat. Tiili on materiaaleista kestävin ja sitä pystyy käytössä uusimaan, mutta se ei ole uusiutuva kuten puu.
Suomen rakennuksista 45 prosenttia on tehty puusta. Karjalaisen mukaan niillä on täydet edellytykset kestää satoja vuosia, jos niistä vain pidetään huolta. Puun pahimmat viholliset tiedetään, kärjessä kosteus.
Viisto sade ja auringonvalo nakertavat julkisivuja, jotka vaativat tiuhimpaan korjausta. Uusintamaalausta suositellaan 15 vuoden välein. Jos vesikatto ei ole kunnossa, alkaa mikä tahansa rakennus rapautua.
Haitallisena trendinä Karjalainen pitää pientalojen räystäättömyyttä. Räystäät suojaisivat julkisivua. Toinen vitsaus ovat tummat pinnat.
"Mustat ja harmaat talot ovat ihan komeita, mutta eteläpuolen julkisivut ovat rankalla rasituksella, kun aurinko paahtaa."
Karjalainen toivoisi arkkitehdeiltä ja rakentajilta enemmän ymmärrystä pitkäikäiseen puuverhouksen: "Miten lautoja jatketaan, naulataan ja niiden päitä suojataan."
Kerrostalojen lisääntyminen Suomessa on Karjalaisen mielestä häkellyttävää, sillä tutkimusten mukaan ihmiset haluavat asua pientaloissa. Kerrostalot ovat hyvää bisnestä.
"Grynderit vievät ja kaavoittajat vikisevät", professori tuhahtaa.
Tiivistä rakentamista perustellaan myös päästöjen vähentämisellä. Suomalaisten kolmesta miljoonasta asunnosta puolet sijaitsee kerrostaloissa. Puisia niistä on vain muutama prosentti.
Lue lisää: Puuteollisuus: Kuntien päättäjät suosivat puurakentamista lähes yksimielisesti, virkamiehet empivät
