Viljelypalsta tarjoaa ruokaa suulle ja silmille, vetreyttä ruumiille ja sielulle ystäviä

Irma Lämsä (vas.) ja Leena Valtanen ihastelevat kurpitsasatoa. Kuva: Lari Lievonen

Eija ja Hannu Tikkanen ovat eläkepäivillä innostuneet palstaviljelystä. Sadonkorjuun ohella kauniit maisemat, naapuriviljelijöiden kanssa rupattelu ja kuntoilu ovat tärkeä osa viljelyä. Kuva: Lari Lievonen

Hilkka Korhonen käy palstallaan päivittäin. Sadonkorjuun aikaan on aina jotain kotiinviemisiä. Kuva: Lari Lievonen

Kajaanin Ensilässä 1,5 hehtaarin alalla viljelee 130 palstaviljelijää. Kuva: Lari Lievonen

On kotikutoisen viehättäviä kylttejä, jotka ohjaavat Peruna- tai Porkkanatielle. On lyhyeksi leikattuja nurmikenttiä. On ojennuksessa olevia sipulinvarsia, letkeästi roikkuvia kesäkurpitsan lehtiä ja vaikka mitä muuta.

Syksy on jo alkamassa, mutta vielä pääsee ihastelemaan kesäkukkienkin väriloistoa. Maisemaa kehystää puimattomat pellot.

Tämä sopivan huoliteltu, mutta ei liian siloteltu näky ei ole tyypillinen läheskään kaikilla palstaviljelmillä. Tyypillisempää on, että kaupunki osoittaa paikan, mistä se vuokraa viljelypalstoja, mutta ympäristölle se ei tee mitään. Pajupuskat ja rikkaruohot saavat vapaasti reunustaa viljelypalstoja, jolleivät viljelijät itse tartu toimeen.

Kajaanin Ensilässä siististä palstamaisemasta on kiittäminen Leena Valtasta, Ensilän palstaviljelijät ry:n puheenjohtajaa. Hänellä oli visio sosiaalisesta hyötyviljelystä. Paikasta, jossa ihmiset vaihtaisivat kuulumisia ja taimia, viljelisivät itselleen syötävää, hoitaisivat kuntoaan ja nauttisivat.

”Ei Suomessa ole puistokulttuuria. Puliukot istuvat puistoissa. Palstaviljely sopii paremmin näille leveyksille, kohtaamispaikaksi ihmisille."

Palstaviljelmä on Valtasen tavoite, jonka hän puski todeksi vuonna 2009, kun yhdistys perustettiin.

”Täällä tuotetaan ruokaa omaan käyttöön, hoidetaan kuntoa ja vaihdetaan kuulumisia, ystävystytään”, kuvailee Valtanen. Hän haluaa innostaa kehittämään palstaviljelyä eri puolilla Suomea.

”Älkää tyytykö siihen, että kaupunki osoittaa viljelypaikan. Aktivoitukaa ja hoitakaa viljelmän ympäristöä, tarjotkaa monenlaisia elämyksiä. Rahallista tukea ei ole haettu eikä saatu miltään taholta. Toiminta pyörii jäsenmaksuvaroin, lahjoitusten ja jäsenistön aktiivisuuden turvin.”

Ensilä sijaitsee parin kilometrin päässä Kajaanin keskustasta kaupungilta vuokratulla salaojitetulla pellolla.

1,5 hehtaarin alalla ahertaa 130 viljelijää. Heistä 30 on pitkäaikaisviljelijöitä ja yli 80 yksivuotisia viljelijöitä, joista valtaosa on ollut koko ajan mukana.