Uusi tutkimus paljastaa: Pienet tiet oletettua tärkeämpiä Suomen taloudelle

Metsäteollisuus käyttää paljon kaikkia teitä. Kuva: Markku Vuorikari

Maatalouden kuljetusten arvo painottuu muita kuljetuksia enemmän Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle. Kuva: Jukka Pasonen

Talouskasvun edellytys on kattava ja hyvässä kunnossa oleva tieverkko koko maassa, perjantaina julkaistussa Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla -tutkimuksessa todetaan.

Vaikka väestö keskittyy etelän kasvukeskuksiin, teollisuuden ja koko maan talouskasvua varten tarvitaan kunnossa olevia alemman tieverkon teitä, WSP Finlandin tekemästä tutkimuksesta selviää.

Tiestön korjausvelkaa on kertynyt jo miljardin euron verran viime vuosina.

Analyysin johtopäätöksissä todetaan, ettei tieverkon korjausvelkaa pitäisi olla oikeastaan ollenkaan, koska tiestö mahdollistaa koko talouselämän ja elinkeinojen toiminnan. "Tiestön käyttöarvoa ei ole kunnolla ymmärretty."

"Miljardin euron korjausvelka ei ole kovin suuri siihen nähden, että tiestö mahdollistaa usean kymmenen miljardin vientitulot vuosittain", selvityksessä todetaan.

"Jos jokin osa tieverkosta halvaantuu, katoaa myös maamme talouden kilpailukyky", elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola MTK:sta painottaa.

Hänen mukaansa pieniä teitä tarvitaan, koska lähes kaikki metsätalouden ja metsäteollisuuden vientikuljetukset lähtevät sieltä, samoin maatalouden ja elintarviketeollisuusketjun.

"Myös satamiin johtavat tiet ovat tärkeitä", hän toteaa.

Julkisuudessa keskustellaan aika ajoin, pitäisikö valtion rahoitus suunnata etelän kasvukeskuksiin ja henkilöliikenteeseen vai kehittää muita väyliä.

Mäki-Hakolan mukaan tutkimus osoittaa, että koko maan tiestön hyvä kunto on välttämätön talouskasvulle.

Tutkimuksessa olivat mukana maa- ja metsätalous, metsäteollisuus, elintarvike-, kemian-, metalli- ja teknologiateollisuus, rakentaminen ja kauppa.

Kaikkein eniten alinta tieverkkoa eli pienimpiä teitä tarvitaan rakentamisessa. Se johtuu siitä, että murskeen ja muun maa-aineksen kuljetukset ovat hyvin paikallisia.

Tutkimuksessa on otettu huomioon liikennemäärän ja raskaan liikenteen lisäksi myös tavarakuljetusten arvo. Sitä kautta tiedetään väylien taloudellinen merkitys ja teollisuuden eri alojen tarpeet, WSP arvioi.

Pääteiden rooli on erittäin suuri lähes kaikilla toimialoilla, koska niitä pitkin kuljetetaan paljon tavaraa pitkiä matkoja. Esimerkiksi metsäteollisuus käyttää paljon kaikkia teitä.

Analyysissa päädytään siihen, ettei ole merkitystä, kuinka suuri osuus alemman verkon teillä kuljetuksista on, koska esimerkiksi ilman puuta ei olisi ollenkaan metsäteollisuutta. Sen sijaan alemman tieverkon laiminlyönti kohdistuu myös moniin muihin toimialoihin.

Valtatiet 20 ja 22 Oulusta Kuusamoon ja Oulusta Kajaaniin ovat tyypillisiä pääasiassa metsäteollisuuden käyttämiä teitä.

Maataloustuotanto on painottunut vahvasti läntiseen Suomeen. Valtateillä 16 ja 19 Seinäjoen lähistöllä Etelä-Pohjanmaalla maatalouden osuus kuljetuksista on suuri, mutta ei aivan niin hallitseva kuin metsäkuljetusten osuus pohjoisemmassa Suomessa.

Kemianteollisuuden rahdit kulkevat Etelä-Suomen poikki idän ja lännen välillä ja metalliteollisuuden nelostiellä ja Lounais-Suomessa.

Nelostie nousee tutkimuksessa Suomen kuljetusten selkärangaksi. Mäki-Hakolan mukaan pelkällä selkärangalla ei kuitenkaan paljon tehdä, jos muu luusto ei ole kunnossa.