EU:n komissio heitti omat mausteensa Suomen velkavaalisoppaan – mikä resepti maistuu äänestäjille
Brysselin esittämillä julkisen talouden uusilla pelisäännöillä yritetään taas ilmiselvästi ainakin pelastaa Italiaa. Asiantuntija pelkää, että menokuria höllennetään liikaa.
Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis ja talouskomissaari Paolo Gentiloni esittelivät keskiviikkona Brysselissä komission esitystä uusista taloussäännöistä. Kuva: Aurore MartignoniBerliini10.11.202215:15
Suomessa valtiovarainministeriön virkamiehet aiheuttivat lokakuun lopussa kovan porun ehdottamalla poliitikoille entistä tiukempaa pakkopaitaa velan kasvun leikkaamiseksi.
Samaan syssyyn Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) varoitti valtiontalouden kroonisesta alijäämästä ja ruoski Sanna Marinin (sd.) hallituksen talouspolitiikkaa.
Brysselin kellossa on toisenlainen ääni. Sen voi tulkita suosivan Marinin vasemmistovetoista hallitusta kotimaisissa väännöissä.
Pehmeämmän menokurin kannattajat ovat jo pitkään olleet EU-pöydissä niskan päällä. Komission uusi esitys jäsenmaiden julkisen talouden joustavammasta ohjaamisesta on erävoitto tälle leirille.
Esityksen tavoite on hyvä. Vakaus- ja kasvusopimukseen kuuluvista taloussäännöistä halutaan tehdä sekä yksinkertaisemmat että realistisemmat ja niiden toimeenpanoa halutaan tehostaa.
Joustoja on ajanut pontevimmin italialainen talouskomissaari Paolo Gentiloni. Latvialainen komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis kuuntelee herkemmällä korvalla säästäjiä.
EU-liturgiaan kuuluu korostaa, että kansallisuuksilla ei komissiossa ole merkitystä.
Kaikki kuitenkin tietävät, että jäsenmaista pehmeämpää menokuria ajavat ennen muuta Ranska ja Italia. Baltit taas ovat Saksan, Hollannin ja Pohjoismaiden ohella säästäjien rintamassa.
Gentilonille uusien taloussääntöjen ydin on se, ettei jäsenmaita pakoteta yhteen muottiin julkisen talouden hoidossa. Jokainen maa laatii itse yhdessä komission kanssa oman suunnitelmansa talouden tasapainottamisesta. Sen toteutumista komissio seuraa pitämällä suurennuslasia nettomenoissa.
Lisäksi ”kasvua tukevat strategiset investoinnit” ovat italialaiskomissaarin lempilapsia. Niitä jäsenmaat saavat jatkossa tehdä vapaammin, vaikka velkataakka olisi raskas.
Strategisilla investoinneilla tarkoitetaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumista.
MT:n komissiolähteiden mukaan Dombrovskis puolestaan on ajanut entistä matalammalla kynnyksellä toimeenpantavia tiukempia sanktioita.
Uudessa sääntökehikossa rangaistukset eivät ole euromääräisesti yhtä suuria kuin ennen. Siksi niitä voidaan komission näkemyksen mukaan määrätä herkemmin.
Vakaus- ja kasvusopimus on ollut ”pois päältä” koronapandemian alusta lähtien. Ukrainan sodan vuoksi sopimuksetonta tilaa jatkettiin. Vuoden 2024 sopimuksen pitäisi astua voimaan uusin taloussäännöin.
Vanhaa ovat periaatteessa vain tavoiteluvut: julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ei saa olla yli 60 prosenttia eikä julkisen talouden alijäämä saa nousta yli kolmeen prosenttiin bkt:sta.
EU-konkari, ekonomisti ja työelämäprofessori Vesa Vihriälä pitää periaatteessa hyvänä sitä, että sopeutusohjelmat laaditaan jäsenmaakohtaisesti.
Kolikon toinen puoli kuitenkin huolestuttaa. Talousahdinkoon joutuville jäsenmaille voi räätälöidyissä ohjelmissa avautua liian helposti mahdollisuus saada haluamiaan joustoja komissiolta.
Yhdeksi menokuria helpottaviksi tekijöiksi nousevat ”strategiset investoinnit”, joita ei Vihriälän mielestä ole määritelty riittävän tarkasti.
Käytännössä ”kasvua tukevan ” ja ”tulevaisuuden kannalta tärkeän” väliin on komissiossa vedetty yhtäläisyysmerkki, vaikka niillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä keskenään.
Vesa Vihriälä löytää uuden sääntöesityksen sanktioista yhden ”kovan lekan”. Komission tekstissä viitataan, tosin ylimalkaisesti, mutta viitataan, EU-tukien leikkaamiseen, jos sääntöjä rikotaan. Muuten Vihriälä ihmettelee puheita tiukemmista sanktioista.
Kaikista hyvistä tavoitteista huolimatta komission esitys on jälleen yksi uusi yritys pitää huolta siitä, ettei euroalueen kolmanneksi suurimman kansantalouden, ylivelkaantuneen Italian talous romahda
Romahduksesta kärsisivät kaikki. Siksi sekä EKP:ssä että EU:ssa on vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien yritetty kaikkia mahdollisia temppuja, jotta Italian tilanne helpottuisi.
Nyt asiaa yritetään ratkaista tavoitetasoa laskemalla.
Onnistumisesta ei ole takeita. Monissa säästäväisen leirin jäsenmaissa pelätään, että uudet säännöt vievät euroalueen pikemminkin ojasta allikkoon.
Suomessa eduskuntavaalit lähestyvät. Menokuri ja leikkauslistat hallitsevat keskustelua, kun inflaatio kiihtyy ja korot nousevat.
Oppositio hyökkää kokoomuksen johdolla ja julkisen talouden rapauttamisesta syytetty hallitusrintama on puolustuskannalla.
Komission esitys uusista velkasäännöistä voi nousta yhdeksi ratkaisevaksi tekijäksi tässä taistelussa.
Mielipidemittauksia johtava kokoomus saa tiukalle kotimaiselle linjalleen selustatukea valtiovarainministeriön virkamiehiltä.
Marinin johtamat demarit taas voivat nyt vedota EU:n komission suosittelemaan linjaan, jossa ei keskitytä liian kunnianhimoisesti vain velan kasvun leikkaamiseen.
Myös puolueiden suhtautuminen siihen, pitäisikö Suomen tukea komission esitystä, saattaa vaikuttaa lopputulokseen. Viime vuosien vaaleissa ääniä ovat keränneet ne, jotka torjuvat menokurin väljentämisen EU:ssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
