Ilmastolakiin 80 prosentin päästö-vähennystavoite 2050 mennessä
Hallitus hyväksyi torstaina esityksen ilmastolaiksi, jossa on 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä.
Lakia ajanut ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) oli torstaina erittäin tyytyväinen siihen, että laki saatiin eteenpäin.
Joissakin lausunnoissa lakia on vastustettu. Esimerkiksi MTK ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ovat vaatineet, että ympäristöviranomaisten voimat tulisi keskittää siihen, että saataisiin aikaan kansainvälinen päästövähennyssopimus.
Nyt on vaara, että Suomessa keskitytään ajamaan korkeita kansallisia päästötavoitteita, jolloin Suomen kansainvälinen kilpailukyky vaarantuu.
Niinistön mielestä laki päinvastoin tuottaa Suomelle lisäetua ja lisää kansainvälisiä markkinoita ympäristöteknologian ja -tiedon alalta.
Pääasiassa laki on hallituksen ja eduskunnan työkalu päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmallisesti.
Uusia velvoitteita laki ei ministerin mielestä toisi kenellekään.
Laissa on mukana sekä ilmastonmuutoksen hillintä että sopeutuminen.
Hallituksen tulee raportoida vuoden välein ilmastopolitiikan toteuttamisesta ja keskipitkä suunnitelma hyväksytään vaalikausittain.
Pitemmän aikavälin suunnitelma hyväksyttäisiin vähintään kerran 10 vuodessa.
Suomi on jo poliittisesti sitoutunut toteuttamaan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2050, nyt se nostettiin lakiin.
Niinistön mukaan laki rakentaa sillan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden yhdistämiselle. Laki ei kiristäisi jo päätettyjä päästötavoitteita.
80 prosentin vähennys koskee Suomen kaikkia päästöjä, mutta ilmastolaki vain ei-päästökauppasektoria, johon kuuluvat muun muassa liikenne, maatalous, asuminen ja rakentaminen.
Päästökauppasektorissa ovat teollisuus ja energia.
Ilmastolain tarkoitus on luoda Niinistön mukaan prosessi, jossa politiikkatoimista voitaisiin päättää, mutta päätökset tekisi hallitus eikä erilliset sektorit.
Laissa on myös määritelty asiantuntijaelimen eli ilmastopaneelin tehtävät.
Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2015.
MTK:n mukaan ilmastolakiesityksessä on hyviä tavoitteita, mutta ne eivät vaadi erillisen lain säätämistä.
”EU:n ilmastotavoitteisiin voidaan päästä ilman lakiakin. Tärkeämpää olisi kohdentaa huomio kansainväliseen ilmastopolitiikkaan”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.
Yksi vahva syy ilmastolaille on päästökaupan ulkopuolisen sektorin, kuten maatalouden, päästövähennysten vauhdittaminen.
MTK arvostelee keinotekoista jakoa päästökauppaan ja ulkopuoliseen sektoriin.
”Lain ei tule mahdollistaa tilannetta, jossa päästökaupan ulkopuoliselle sektorille asetetaan kansallisesti suhteettomat päästövähennystavoitteet.”
Nyt tavoitteet saattavat iskeä rajusti maaseutuun, jos maatalouden lisäksi haja-asumiselle ja liikenteelle alkaa tippua rajoituksia.
Ympäristöministeriö lupaa, ettei laki aiheuta maatalouteen niin sanottua aineellista lainsäädäntöä.
”Jäämme seuraamaan, pitävätkö lupaukset käytännössä paikkansa. Tässä on kokemukseen perustuen suuri mahdollisuus, että lähdetään väärille urille.”
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
