Valtio ajattaa osassa maata tyhjiä linja-autoja yrittäjien tappioksi – koronakriisi vei matkustajat ja lipputulot lähes täysin

Ventoniemi Oy liikennöi Hyvinkään ja Mäntsälän välistä vuoroa nyt pikkubussilla tavallisen suuren auton sijaan. Koronarajoitusten alettua kyydissä on kulkenut kahdesta neljään matkustajaa. Kuva: Sanne Katainen

Koronakriisi on romahduttanut bussiliikenteen matkustajamäärät ja kannattavuuden, kertoo Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä.

Ala törmäsi seinään ensimmäisten joukossa. Ensin peruuntuivat lähes kaikki tilausajot parin päivän aikana maaliskuun puolivälissä. Sitten romahtivat koulukyytien matkustajamäärät.

Markkinaehtoisessa, kaupunkien välisessä pikavuoroliikenteessä matkustajamäärät ovat laskeneet 90 prosentilla.

"Syvän maaseudun liikenteessä pudotus on täydellinen."

Kaupunkiseutujen liikenteessä tappiot lipputulojen vähenemisestä kärsii yleensä liikenteen järjestäjä, esimerkiksi kunta tai kuntayhtymä. Monin paikoin on jo siirrytty aikaistetusti kesäaikatauluihin.

Monien ostajien kanssa liikenteen supistamisesta on päästy kompromissiin, mutta osa ei haluaisi maksaa yllättäen pysäytetystä linja-autoliikenteestä mitään, kertoo Savonlinja Oy:n liiketoimintajohtaja Harri Leskinen.

Yhtiön autoja liikkuu laajalla alueella Turusta Joensuuhun.

Leskinen arvelee, että joitakin sopimuksia puidaan vielä oikeudessa. Vääntöä on ollut esimerkiksi koulupäivä-sanan tarkoituksesta: Jos koulut on suljettu, onko liikennöitsijä oikeutettu saamaan korvauksen koulupäivinä ajettavasta vuorosta?

Leskisen mielestä on epäreilua, jos ostaja lopettaa sopimukset yksipuolisesti. Linja-autoyrityksen kiinteät kulut juoksevat, vaikka autot pysäytetään. Leskinen vertaa ostoliikennettä määräaikaiseen puhelinliittymään.

"Otat ja maksat kahden vuoden sopimuksen, käytit sitä tai et."

Leskisen mukaan hallituksen sallimista nopeutetuista lomautuksista ei ollut paljon apua, koska kuljettajille tehdään sitovat työvuorolistat kolmeksi viikoksi etukäteen.

Pahimmassa pulassa ovat matkailusta riippuvat, tilausajoihin keskittyneet yritykset. Alan ahdinko näkyy epätoivoisena kilpailuna.

"Ollaan valmiita ajamaan missä tahansa ja mihin hintaan tahansa. Meidänkin alueella tällaisia tarjouksia on näkynyt."

Hyvinkääläisen Ventoniemi Oy:n piti käynnistää omat matkapaketit tänä keväänä, mutta suunnitelmat piti laittaa jäihin, kertoo toimitusjohtaja Tapio Karonen.

Kassan hupenemista jouduttaa, että peruville matkustajille rahat palautetaan heti, mutta matkanjärjestäjän varoja on vielä kiinni esimerkiksi hotellivarauksissa.

"Niitä on vaikeampi saada takaisin."

Ventoniemi on lomauttanut valtaosan kuljettajistaan. Muutamaa julkisesti tuettua maaseudun vuoroa vielä ajetaan.

Tilausajotkin lienevät pysähdyksissä pitkään. Tavallisesti kevät on vilkasta aikaa, jolloin tehdään paljon esimerkiksi koulujen luokkaretkiä ja ryhmämatkoja.

"Nyt perutaan jo heinä-elokuuta. Näyttää siltä, että isoja risteilijöitä ei tule Suomeen enää vaan se on tämä vuoden osalta ohi."

Karonen epäilee, palaako työmatkaliikenne syksyllä entiselleen, vaikka rajoituksia puretaan. Moni jatkanee etätöissä pysyvämmin.

Valtion tukemassa maaseudun bussiliikenteessä kilpailutuksen voittanut yritys kantaa lipputuloriskin. Tuen osuus liikevaihdosta vaihtelee. Monesti lipputulojen osuus ratkaisee kannattavuuden.

Mika Mäkilän mukaan elykeskusten suhtautuminen valtion ostoliikenteeseen vaihtelee alueittain. Osa viranomaisista on pitänyt kiinni tiukasti sopimuksista. Yrittäjät eivät ole voineet keskeyttää liikennettä vaan tyhjien, tappiollisten vuorojen ajamista on vaadittu jatkamaan.

"Tämä luo epätasa-arvon ja epäluottamuksen henkeä. Pandemian kaltaista tilannetta ei ole otettu kilpailutuksissa huomioon. Meidän mielestämme se on perusteettomasti kaatumassa vain yritysten riskiksi."

Mäkilä ei halua nimetä jyrkimpiä viranomaisia, mutta myönteinen esimerkki löytyy.

"Varsinais-Suomen elykeskus on hyvä esimerkki siitä, miten yrityselämää on tultu vastaan."

Mäkilän mukaan Varsinais-Suomessa ajettavaksi on vaadittu vain huoltovarmuuden kannalta kriittisiä vuoroja, jotka palvelevat esimerkiksi terveydenhuollon ja laivaliikenteen työntekijöitä.

Kun autot seisovat ja kuljettajat on lomautettu, jäljelle jäävät vielä kiinteät kulut, joiden osuus alalla on tyypillisesti yksi neljäsosa liikevaihdosta.

Karkeasti summaten koko Suomen liikennöitsijöiden tulot lähentelevät nollaa, kun vuosittaiset kulut ovat 250 miljoonaa euroa.

Mäkilän mukaan tukitoimilla on kiire, koska yritykset ajautuvat maksuvaikeuksiin.

"Puhtaan todella isoista summista, mitä ei voi lyhyellä aikavälillä sopeuttaa. Huonoin skenaario on, jos ensimmäiset tulot kertyvät vasta syyskuussa. Se on todella pitkä aika odottaa, jos kassa on tyhjä."

Vesa Vihriälän työryhmän ehdotus yritysten kiinteiden ja henkilöstökulujen korvaamisesta saa kiitosta.

"Meille sopii erinomaisesti työllistävyys ja kiinteiden kulujen osuus tukien kriteereinä."

Linja-autoalalla työskentelee noin 10 000 henkeä, joista 4 000–5 000 on lomautettuna.

Koronakriisi on lisännyt verkkokaupan kuljetuksia voimakkaasti. Mäkilän mukaan kasvu ei ole satanut bussiyhtiöiden laariin, vaikka linja-autoissakin kulkee rahtia.

"Volyymin kasvu kohdentuu kuorma- ja pakettiautoihin. Maaseutuliikennettä sillä ei voi pelastaa."