Kotikylä nousuun oman väen voimin
IITTI (MT)
Iittiin kuuluvan 450 asukkaan Vuolenkosken kehitys on kulkenut viime vuosina myönteiseen suuntaan. Kyläläiset ovat onnistuneet houkuttelemaan alueelle uusia asukkaita ja kääntämään väkiluvun nousuun.
”Täällä on pitkälliset perinteet aktiiviseen kylätoimintaan. Pienimuotoiset ja lähellä olevat palvelut halutaan järjestää kylässä itse”, kyläaktiivi Seppo Lehtinen täsmentää.
Yhdessä tekemisen voimannäyte oli vuosina 1999–2001 Vuolenkoskelle rakennettu kevyenliikenteenväylä, jonka rahoitukseen kyläläiset itse osallistuivat merkittävästi. Rahoitusta vielä suurempi osuus oli kyläläisten tekemällä talkootyöllä.
Vuonna 2008 kylän kehittäjät järjestäytyivät, kun Omakylä Vuolenkoski Oy perustettiin. Se on yrittäjien ja asukkaiden omistama yhtiö, jonka tavoitteena on kehittää kylää turvaamalla lähipalvelut ja houkuttelemalla uusia yrityksiä ja asukkaita.
Omakylä on taustatoimija, ja jokaista kyläläistä edustaa Vuolenkosken kyläyhdistys ry.
”Kevyenliikenteenväylän valmiiksi saaminen oli vahva viesti Iitin kuntaan siitä, että täällä tapahtuu ja sovituista asioista pidetään kiinni. Kunnan aktiivisuus Omakylä-hankkeessa on ollut kiitettävää”, sanoo kylän puuhamies Pauli Pethman.
Tällä hetkellä yrityksen osakkaita on 138. Niistä 21 on kylällä toimivia yrityksiä ja 117 kylän vakituisia tai vapaa-ajan asukkaita.
Yhtiö vastaa pääosin kaava-alueen tonttien myynnistä, ja sen keräämä tuotto jää kylän kehittämiseen. Hallinnoimallaan kahdeksan hehtaarin maa-alueella yhtiö kaavoittaa maa-alueita sekä asuintaloille, että yritysten liiketiloille.
Vuolenkosken koulu on kylän sydän ja toiminnan keskus, toteavat Pethman ja Lehtinen yhdestä suusta.
”Koulu kertoo kylän menestyksen. Jos oppilasennusteen käyrät sojottavat ylöspäin, menee hyvin”, Lehtinen toteaa.
”Kun kevyenliikenteenväylää alettiin rakentaa, perimmäinen tavoitteemme oli saada koulun oppilasmäärä kasvuun ja kolmas opettaja takaisin”, Pethman kertoo.
Vuolenkosken koulu palasi kolmiopettajaiseksi viime vuonna, joten vuosituhannen vaihteessa asetettu tavoite saavutettiin.
Koulun ja kylän yhteistyö on hyvin tiivistä, korostaa opettaja Jussi Mentu.
”Monella tavalla koulu on kylän toiminnan keskus. Kun kylällä on esimerkiksi urheilutapahtumia, ne ovat luonteeltaan koko kylän tapahtumia. Silloin ei voida erottaa, mikä on koulun ja mikä kylän osuus.”
Mentu ilmoittautuu ideologiseksi kyläkoulujen kannattajaksi.
”Olen viimeiseen asti kyläkouluihminen. Alakouluvaiheessa on ensiarvoista, että kouluun tulevat lapset ovat sidoksissa siihen yhteisöön, jossa koulu on.”
Koulumaailmassa on ajauduttu liiaksi ajatteluun, jossa luodaan hallinnollisia yksiköitä, hän moittii.
”Kun mennään siihen, että virkamiehet opettavat asiakkaita, ollaan tosielämästä syrjässä. Yhteisöt ovat sosiaalisia kokonaisuuksia, eikä koulunkäynti ole mitään tilastotiedettä vaan yksilöiden keskinäistä vuorovaikutusta.”
Mentu on huolissaan kyläkoulujen määrän rajusta vähenemisestä, ja kokee sen uhkaavan koulutuksen laatua.
”Linja on väärä, sillä kasvatuksellisesta ja koulutuksellisesta näkökulmasta pienemmät ryhmät ovat parempia. Kyläkoulujen yhdysluokkajärjestelmä on toimiva. Oppiainekset kertautuvat tällöin syklisesti, mikä takaa hyvän ja vahvan pohjan oppimiselle”, Mentu summaa.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
