MTK pitää yrittäjien hallinnollista taakkaa liian suurena
MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ymmärtää yrittäjien tuskan. Moni heistä toimii usean lain alaisuudessa, jolloin myös valvontaa riittää.
Esimerkiksi Syväniemi nostaa luonnonmukaisesti viljelevän kasvintuotantotilan, joka jatkojalostaa ja myy tuotteitaan. Yrityksen on kuuluttava viiteen eri rekisteriin, joihin kaikkiin kuuluu oma valvontamaksunsa. Lisäksi kaivosta on otettava kolmen vuoden välein näyte ja maksettava sen tutkiminen.
Syväniemen mielestä esimerkki osoittaa, ettei hallinnollisen taakan keventäminen yrittäjiltä ole lähimainkaan onnistunut. Poliitikkojen ja virkamiesten pitäisi tutkailla lainsäädäntöä kokonaisuutena ennen uusien pykälien rustaamista.
Syväniemen mukaan alueellinen yhdenvertaisuus ei toteudu valvonnassa. Ruokayritykset ovat yksittäisen elintarviketarkastajan armoilla, jolloin ihmisen osaaminen ja jaksaminen ratkaisevat.
Myös yrittäjän asenteessa voi olla korjattavaa.
”Valvonnan pitää olla tarkkaa, mutta yrittäjien ja valvonnan yhteistyöhön pitää saada neuvovaa yhteispeliotetta.”
Syväniemen mielestä ruokaketjusta puuttuu yhteinen foorumi.
Sen virkaa toimittaa ruokapolitiikan neuvottelukunta maa- ja metsätalousministeriössä, mutta sekin kokoontuu vain pari kertaa vuodessa. Neuvottelukunnan alaisena toimii myös pk-yrittäjistä koostuva asiantuntijaryhmä.
Marraskuussa ryhmä lähestyi elintarviketurvallisuusvirasto Eviraa kirjeellä, jossa vaadittiin selkeämpää neuvontaa. Yrittäjät kokevat, että heidän on hallittava kohtuuton määrä elintarvikelainsäädäntöä toimiakseen oikein.
”Yhtenäisyyden ja oikeellisuuden vuoksi olisi tärkeää, että tiedon antajana toimii elintarvikevalvonnan keskusviranomainen”, pk-yrittäjät vaativat.
Syväniemi kokoaa yrittäjien kanssa esimerkkejä lainsäädännön kuormittavista koukeroista. Hän kannustaa ruoka-alan yrittäjiä ilmoittamaan ongelmista MTK:n edunvalvojille.
KATJA LAMMINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
