Sote-ratkaisu jumittui torstaina keskustan ja kokoomuksen vääntöön
Kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmoitti torstaina puheenjohtajansa Arto Satosen johdolla, ettei puolue hyväksy keskustan vaatimaa 18 sote-aluetta. Kokoomus haluaa kuitenkin jatkaa ratkaisun etsimistä kahden päivän ajan ja pysyä hallituksessa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi torstaina iltapäivällä harkitsevansa, voiko hän suostua kokoomuksen vaatimukseen lisäajasta sote-päätökselle.
Tunteet kävivät torstain mittaan ilmeisen kuumina, sillä keskustan ryhmäjohtaja Matti Vanhanen joutui kiistämään keskellä päivää hallituskriisin olemassaolon. Sipilän kerrottiin jopa uhanneen kokoomusta hallitustien loppumisella, ellei keskustan malli kelpaa.
Hallituksen hajottamista oli tiettävästi väläytetty myös kokoomusleiristä.
Sipilä vieraili torstaina sekä kokoomuksen että perussuomalaisten ryhmissä ja kiisti hallituskriisin kuittaamalla soten ”yksittäiseksi asiaksi”.
Puoluehallitukset olivat koolla aamulla, eduskuntaryhmät ja uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä päivällä ja ryhmien puheenjohtajat illalla.
Keskustan ja kokoomuksen välinen riita kärjistyi siihen, kun keskusta naulasi kannakseen sote-alueiden määräksi 18. Se on sama kuin Manner-Suomen maakuntien määrä.
Kokoomus taas on kannattanut mahdollisimman suuria alueita, mieluiten vain viittä tai enintään 12 aluetta. Nykyisiä yliopistosairaaloita on viisi.
Kyseessä on ennen kaikkea ideologinen ja periaatteellinen vääntö keskustan ja kokoomuksen välillä.
Merkittävää osaa aluehallinnosta ei saa keskustalaisten mielestä tulevaisuudessa siirtää liian harvoille alueille, jotta päätösvalta ei keskity liikaa.
Keskustassa tavoitellaankin mahdollisimman suurta alueiden määrää ja hajautettua sote-ratkaisua.
Perussuomalainen eduskuntaryhmä on ollut asiassa huomattavasti hiljaisempi ja hajanaisempi, kuin keskustelun eri laidoille poteroituneet keskusta ja kokoomus.
Perussuomalaisten enemmistö kuitenkin kallistuu lähemmäs keskustan kuin kokoomuksen näkemyksiä.
Ennen torstaista julkista nokittelua esillä pidettiin kolmen tason kompromissimallia: viisi yliopistotason erityisvastuualuetta, 12 välitason päivystyssairaala-aluetta ja 18 perustason sote-aluetta.
Sipilän ilmoitettua alkuviikosta, että ratkaisu syntyy torstaina, julkisuudessa alkoi risteillä useita alueiden lukumääriä ja hallituspuolueista kuului kovaa vääntöä oikeasta luvusta.
Asiantuntijoiden enemmistö on ollut pienemmän aluemäärän ja tiukan ohjauksen kannalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on kannattanut viittä aluetta ja elokuussa julkaistu asiantuntijaselvitys esitti 9–12 itsehallintoaluetta.
Muun muassa Kuntaliitossa arvioitiin alkusyksystä, että sote-alueilla ja vaalipiireillä tulisi olla jatkossa samat rajat.
Alueita ei olisi voinut olla 18:aa, jos lakiesitys vaalipiirien vähentämisestä 9–12:een olisi mennyt läpi.
Lakiesitys kaatui kuitenkin eduskunnassa lokakuun puolivälissä, ja vaalipiirejä on lain mukaan edelleen vähintään 12 ja enintään 18, eduskuntavaaleissa käytännössä 12.
Keskusta on halunnut kytkeä sote-uudistukseen laajemman aluehallintoremontin. Alueille on kaavailtu paitsi vaaleja myös verotusoikeutta.
Sote-rahoitus saattaa järjestyä myös erillisellä sote-verolla tai raha voi perustasolla seurata potilasta Ruotsin malliin.
Uusien itsehallintoalueiden on kaavailtu aloittavan uusilla tehtävillään vuoden 2019 alusta.
Eija Mansikkamäki
Jukka Koivula
Janne Impiö
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
