Maaseudulla on työnsä ja juhlansa
huidunperä
Vuoden toinen suuri kirkollinen juhla-aika lähestyy perinteisine monivuosisataisine menoineen. Pääsiäisen aika jakautuu meillä kahtia.
Käsillä ovat kohta vakavat kiirastorstai ja pitkäperjantai, sen jälkeen alkaa pääsiäisen juhla.
Meillä maaseudulla noudatetaan vakaasti monivuosisataista kirkollista perinnettä.
Virret on pitkäperjantaina laulettu ja lauletaan edelleen ilman urkujen säestystä. Pitkäperjantaina on vallinnut ja vallitsee yhä vakavuus ja hiljaisuus myös kotioloissa.
Vanha kansa muistaa, ettei silloin ollut soveliasta virittää hellaan tulta eikä ruokapöydässä sopinut syödä lihaa eikä lämmintä ruokaa. Maltaista ja ruisjauhoista keitetty puuro, joka edeltävänä arkena kypsennettiin tuohiropeissa leivinuunissa mämmiksi, kuului jo entisaikoina asiaan. Edelleen se on pääsiäisaikamme ruoka varsinkin maan länsiosissa.
Nyt kuuluvat keitetyt munatkin pääsiäisjuhlaan. Myöhemmin, olojen vaurastuessa, makeista suklaamunista tuli lasten suosikkeja.
Maaseudun kotoisen juhlaruuan, mämmin, tyypillisyyksiin on kuulunut kypsentää se uunissa tuohisissa mämmiropeissa. Ne tehtiin vuosittain koivun mahlan ollessa parhaimmillaan. Sittemmin, varsinkin viime sotien jälkeen, koivuropeet alkoivat vähetä ja mämmiä ruvettiin kypsentämään pahvirasioissa tai paistosvuoissa.
Monissa kotitalouksissa omatekoisen mämmin perinne ropeineen toki edelleen elää.
Kaupungeissa ja asutuskeskuksissa elintarviketeollisuus ja kauppa puolestaan huolehtivat pääsiäisherkun tuotannosta ja myynnistä.
Mämmin rinnalla meillä elää toinenkin, kautta vuoden toimiva ja mämmiä laajempi, ruuanvalmistusperinne. Etenkin maan länsiosissa talojen ruoka-aitoissa säilytetään edelleen taikinanjuuritiinua, jonka pohjassa ja seinämissä happamen ruisleivän juuri elää sukupolvesta toiseen.
Juuren avulla taloissa on totuttu leipomaan rukiiset reikäleivät pari kolmekin kertaa vuodessa. Tulokset on totuttu sukupolvien ajan sijoittamaan reiästä tuvan katto-orsille kuivumaan ja säilymään. Aterioille kova leipä pehmennettiin vedessä.
Sittemmin sähköuunit ovat tulleet suuren leivinuunin lisäksi kotitalouksiin ja mahdollistaneet pehmeän leivän maaseudun ruokapöytiin. Mutta komea ja ruokaisa oli aikanaan maaseututupien näky, kun kymmenet reikäleivät rivistöillään täyttivät tupakeittiön kattoa.
Sittemmin ovat maaseudun keittiöihin tulleet naisväen suureksi avuksi sähköhellojen lisäksi jääkaapit ja pakastearkut. Yksin sianlihan säilyttämiseen tarvitut ruoka-aittojen suolavesitiinut lienevät mennyttä aikaa.
Ensin kotitalouksien vesijohdot ja viemärit alkoivat auttaa maaseudun naisväkeä. Naisten päivittäiset vedenhaut kaivolta täysin ämpärein kotitalouteen ja navettaan ovat historiaa.
Kiintoisaa on ollut kuulla, että Ruotsissa vedenhaku navettaan on aikanaan kuulunut miesten töihin.
Talousvesi tulee kotitalouksiin kylmänä ja usein myös kuumana pelkästään hanan kampea kiertämällä. Astioiden ja vaatteiden pesukoneet auttavat nykynaisia. Olot ovat meillä sitten viime sotien ratkaisevasti kehittyneet.
Toisaalta oloissamme on tapahtunut muitakin muutoksia. Pientilojen luku on ratkaisevasti supistunut teollistumisen ja erilaisten muiden ammattien kasvun seurauksena. Vuonna 1970 meillä oli maatiloja 297 000. Vuonna 2010 määrä oli vajaat 63 000.
Keskimääräinen tilakoko on lisääntynyt vuoden 1990 silloisesta 17,3 hehtaarista nykyiseen 37,4 hehtaariin. Suurin, yli 40 hehtaarin nousu, on tapahtunut Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä , Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Huidunperän miesväki näin tutki ja pohdiskeli iltapuhteella tilastollisten vuosikirjojen avulla kehityslukuja torppariajan ja pienviljelmävaltaisen maataloutemme ajoilta ja myös karjataloutemme vaiheita.
Illan lopputuloksia oli, että maatalouden tutkimus-, kehitys- ja koulutustyö ovat meillä suuresti edenneet.
Maidonlähettäjien määrä on vuoden 1970 luvusta vähentynyt lähes 200 000:sta peräti kymmeneentuhanteen. Merkittävää on, että tuottajilta vastaanotetun maidon määrä on samassa ajassa vähentynyt 2,8 miljardista litrasta vain 2,2 miljardiin litraan.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
