Marttila: Suomi pärjäsiEU:n budjettiväännössä
Hallitus vaihtoi neuvottelutaktiikkaa ja korosti vahvaa maaseuturahoitusta muutaman muun jäsenmaan kanssa. Se kannatti.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on pääosin tyytyväinen EU-johtajien perjantaiseen rahoitusratkaisuun, vaikka tukimenetyksiltä ei vältytty.
Luvut tarkentuvat tällä viikolla, mutta suorista tuista leikattiin 20–40 miljoonaa euroa. Se on suoraa seurausta EU:n maatalousbudjetin pienentämisestä.
Marttilan mielestä Suomi vaihtoi neuvottelutaktiikkaa eikä mennyt Ranskan mukana, vaan korosti vahvaa maaseuturahoitusta muutaman muun pienen jäsenmaan kuten Itävallan tavoin. Se oli riskipeliä, mutta jälkikäteen katsottuna taktiikka onnistui.
Vahvaa maaseuturahoitusta ajaneet maat menestyivät neuvotteluissa paremmin kuin jäsenmaksujen palautuksia vaatineet. ”Suomi säilytti suhteellisen asemansa ja jopa pikkuisen paransi sitä.”
”Nyt ei ole turhan rutinan paikka. Suomi pysyy nettomaksajana, mistä päätettiin samalla, kun unioni laajeni itään.”
Tukien menetyksiltä ei vältytty ja hallituksen tulee lunastaa lupauksensa maatalouden kannattavuuden ylläpitämisestä maaliskuun kehysriihessä, Marttila muistuttaa.
Kehysratkaisu leikkaa karkeasti arvioiden 20 euroa suoria tukia hehtaaria kohti, mikä tuntuu suhteellisesti eniten kasvinviljelytiloilla.
Marttilan mukaan maaseuturahoitus saatiin säilymään lähes ennallaan, mitä tarkoittaa, että ympäristö-, lfa- ja eläinten hyvinvointituet jatkuvat ja ohjelmien valmistelua voidaan jatkaa. Etukäteen pelättiin, että maaseuturahoitusta karsitaan rankasti.
Ilman niin sanottua kirjekuorta ja 85 miljoonaa euroa olisi pitänyt luopua isosta osasta, esimerkiksi ympäristötuesta, Marttila toteaa.
”Raha ei kuitenkaan auta, jos kotimaassa jatkovalmistelu johtaa siihen, että jokaista tukieuroa kohti tulee euron edestä lisää kustannuksia.”
Marttilan mukaan EU-johtajat antoivat välillisesti vahvan viestin myös markkinoille, kun tukia leikattiin. Viljelijöiden osuutta ruokakorin hinnassa pitää kasvattaa ja ruuan hintaa nostaa, jotta viljelyn kannattavuudesta voidaan huolehtia.
Tukisummat ovat laskeneet tai pysyneet ennallaan viime vuosikymmenen alusta, jolloin niiden reaalinen arvo, ostovoima, on alentunut. Samalla viljelijöiden osuus ruuan kuluttajahinnasta on laskenut.
Ruokaketjussa osuuttaan kasvattaneiden odotetaan liikahtavan va paaehtoisesti, mutta jos niin ei käy, keinoja tasapuolisempaan jakoon löytyy. Päättäjien pinna alkaa loppua eikä vain Suomessa vaan koko unionin alueella.
Valtionpäämiehet linjasivat rahoituksen ohessa maatalouden viherryttämistä. Komission ajamalle velvoitekesannoinnille pistettiin tiukat raamit. Panokset on laitettava ruuan tuotantoon.
Se on uutta, sillä yleensä huippukokouksissa ei puututa näin vahvasti politiikan sisältöön, Marttila toteaa.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
