Natolla on suurempiakin huolia eikä Turkkia voida töniä: Suomen Nato-jäsenyyden varmistuminen Madridin huippukokouksessa olisi iso yllätys
Liettuan ja Venäjän välien kiristymistä pidetään vakavana uhkana ja Ukrainan puolustuskyvyn heikkeneminen huolestuttaa keskeisiä Nato-maita.München
Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johtama Turkki on omapäinen geopoliittinen mahtitekijä, johon ei voida Natossa suhtautua yliolkaisesesti. Kuva: Adem Altan”Kaikki vaikuttaa tietysti kaikkeen.” Jotakuinkin näin useimmat MT:n tavoittamat eurooppalaiset diplomaatit toteavat, kun he taustakeskusteluissa arvioivat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemismahdollisuuksia Madridin Nato-huippukokouksessa tällä viikolla.
Koska kiistan keskiössä on arvaamaton Turkki ja koska kaikkea sitä, joka vaikuttaa kaikkeen, on paljon, läpimurron todennäköisyys ei ole kovin suuri.
On hyvin mahdollista, että Suomi ja Ruotsi lähtevät Madridista tyhjin käsin, koska Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei suostu näyttämään vihreää valoa liittymisprosessin aloittamiselle.
Erdoğanin johtama Turkki on merkittävä ja omapäivänen gepoliittinen toimija, jolla on sormensa pelissä useissa akuuteissa kriiseissä. Siksi johtavien Nato-maiden on käsiteltävä Erdoğania silkkihansikkain myös Suomen ja Ruotsin jäsenyyskiistassa.
Turkki on yksi avainpelureista, kun Ukrainan viljavientiä Mustanmeren kautta yritetään yhdessä Venäjän kanssa saada uudelleen käyntiin. Ja jos ruokakatastrofia ei pystytä estämään, Eurooppa tarvitsee Turkkia uuden pakolaisaallon pysäyttämisessä.
Erdoğan neuvottelee presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa huomenna tiistaina Turkin esittämistä ehdoista, jotka jäsenyyttä hakevien pitäisi täyttää. Neuvotteluita johtaa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
Maanantaina yhdysvaltalaisia senaattoreita tavannut Niinistö korosti, että Turkin halu jatkaa neuvotteluita ”vaikuttaa edistykseltä”.
Neuvotteluja on virkamiestasolla käyty jo pitkään, mutta kohtuullisen laihoin tuloksin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eniten erimielisyyttä on siitä, miten Suomi ja Ruotsi suhtautuvat terrorismiin ja asevientiin.
Erdoganin esikunnasta on annettu kipakasti, mutta samalla kuitenkin ympäripyöreästi ymmärtää, että lisäturvaa puolustusliitosta hakevat maat eivät voi ylenkatsoa Turkin turvallisuushuolia.
Edelleen on kuitenkin epäselvää, mistä konkreettisesti neuvotellaan ja mistä kenkä eniten puristaa. Sitäkään ei tiedetä riittääkö Turkille se, mitä Suomi ja Ruotsi lupaavat, vai pitääkö myös USA:n ja muiden johtavien Nato-maiden reagoida tavalla tai toisella.
Presidentti Niinistön lisäksi Suomea edustavat Madridissa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Diplomaattilähteiden mukaan Erdoğanin, Niinistön ja Anderssonin tiistainen tapaaminen on tärkeä, mutta ei välttämättä vielä ratkaiseva.
Euroopassa käytävästä julkisesta keskustelusta voi jo päätellä, ettei Madridissa välttämättä tehdä kaikkea mahdollista, jotta esteet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydeltä poistuisivat. Hankkeeseen liittyvä julkinen kiinnostus on hiipunut. Natolla ja sen keskeisillä jäsenmailla on yksinkertaisesti muita akuutimpia huolia. Kiihtyvä inflaatio ja kärjistyvä energiakriisi eivät ole niistä pienimpiä.
Geopoliittinen tilanne on kärjistynyt edelleen. Ukrainan sodassa Venäjä on yhä enemmän niskan päällä. Samaan aikaan se uhittelee Liettualle, joka jarruttaa junakuljetuksia Venäjälle kuuluvaan erillisalueeseen Kaliningradiin.
Saksan armeijan operatiivisen päämajan komentaja, kenraaliluutnantti Bernd Schütt varoittaa uutistoimisto dpa:n haastattelussa, että Liettuan ja Venäjän välinen kiista voi muuttua aseelliseksi konfliktiksi, jossa Moskova testaa Naton puolustustahtoa ja -kykyä ns. Suvalkin käytävässä. Se erottaa Venäjään kuuluvan Kaliningradin Valko-Venäjästä Puolan ja Liettuan rajalla.
Yksi Madridin huippukokouksen keskeisimmistä asioista on uuden strategisen konseptin ohella nimenomaan Naton puolustuksen vahvistaminen liiton itärajalla ja aivan erityisesti Baltiassa. Asian nopeaa edistämistä pidetään akuutimpana kysymyksenä, kuin Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä, vaikka molemmat maat jäseninä vahvistaisivat Baltian ja koko Itämeren puolustusta merkittävästi.
Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikka valmistelevat tahot eivät pidä katastrofina sitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden sinetöiminen lykkääntyy. Natossa on totuttu vastaavien prosessien pitkittymiseen. Lähteet pitävät täysin mahdollisena, että Erdoğan taipuu vasta ensi vuonna Turkin vaalien jälkeen.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
