Uusi luontokeskushoukuttaa teknologialla
Haltiasta ei tule mikä tahansa luontopolkukarttoja jakava infokeskus.
Metsähallituksen luontopalvelut kilpailee kiivaasti viihdeteollisuuden kanssa ihmisten vapaa-ajasta. Aseena käytetään Suomen kokeneimpien luontokuvaajien sekä tila-, ääni-, valo- ja mediasuunnittelijoiden ammattitaitoa.
Keväällä yleisölle avattavan luontokeskuksen päänäyttely esittelee panoraamakuvia Suomen luonnon helmistä tuntureilta saaristoon – äänillä ja tuoksuilla höystettynä. Näyttelyn kuvat seuraavat luonnon vuodenkierron rytmiä.
Lämpökamerat seuraavat, missä kävijät kulkevat ja mitkä näyttelyn kohteet ovat kiinnostavimpia.
Haltiasta tehdään tapahtumakeskus, jossa luontoa voi katsoa, kuunnella, haistella ja tunnustella. Tämän lähemmäs luontoa ei voi päästä, näyttelyn julkaisutilaisuudessa luvataan.
Mutta tuleeko luontokeskuksesta niin huipputeknologian häikäisemä ja aidon oloinen, ettei maastoon huvita lähteä ollenkaan?
”Näyttelyn tarkoitus on, että luontoon lähtemisen kynnyksestä tulee mahdollisimman matala. Mikään ei voita oikeaa luontoa”, näyttelypäällikkö Petri Ryöppy toteaa.
Luontokeskuksen tavoite on houkutella 150 000–200 000 kävijää vuodessa. Erityinen kohderyhmä ovat ulkomaiset turistit.
”Tärkein syy tulla Suomeen on luonto. Pääkaupunkiseutu on luonnollisin paikka aloittaa matka. Haltiasta saa helposti koko maan kattavan kuvan upeista luontokohteista”, Haltian johtaja Timo Kukko kertoo.
Luontokeskus auttaa retkien suunnittelussa ja vuokraa välineitä. Haltiasta pääsee myös saman tien ulkoilureiteille Nuuksion kansallispuistoon.
Uusin teknologia ei näy vain näyttelyssä. Rakennus hyödyntää auringon ja kallioperän energiaa, minkä ansiosta se on lämmityksen osalta 75-prosenttisesti omavarainen.
Haltiasta tulee uusi puurakentamisen lippulaiva. Toisin kuin muissa puurakenteisissa julkisissa rakennuksissa, Haltiassa kaikki on rakennettu puusta maanalaista kellarikerrosta lukuun ottamatta.
Runko rakennetaan ristiinlaminoidusta massiivisesta clt-levystä. Raakalevyt tulevat Stora Enson Itävallan-tehtaalta, ja rakennuslevyjä niistä tehdään yhtiön Pälkäneen-tehtaalla.
”Kuutiomäärältään Haltiasta tulee Suomen suurin puurakennus”, Kukko arvioi.
Arkkitehtuuri heijastaa pääsuunnittelija Rainer Mahlamäen mukaan suomalaisten omaleimaista luontosuhdetta ja ympäristön hyvinvoinnin vaalimista. Rakennus on suunniteltu puumateriaalin ja metsäisen ympäristön ehdoilla.
Kokonaisuudessaan Haltian rakentaminen ja suunnittelu maksaa 17 miljoonaa euroa. Kaksi kolmasosaa rahoittaa valtio Metsähallituksen kautta, loput kustannuksista jakavat Espoon kaupunki, Solvallan urheiluopisto, ympäröivät kaupungit sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
