Sähkö kallistuu enitenmetsäisellä maaseudulla
Uusi sähkömarkkinalaki on nostamassa sähkön siirtohintaa metsäisillä haja-asutusalueilla useita kymmeniä prosentteja vuoteen 2028 mennessä.
Hinnankorotukset vaihtelevat eri puolilla maata riippuen siitä, kuinka paljon johtoja on jo kaapeloitu maan alle tai kuinka metsäisten alueiden läpi ilmajohdot kulkevat.
Hallituksen eduskunnalle lähettämän sähkömarkkinalakiesityksen mukaan jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava niin, että myrskyn tai lumikuorman seurauksena syntyvät sähkökatkot jäävät mahdollisimman lyhyiksi.
Vuoden 2028 lopulla sähkökatko saisi kestää vain kuusi tuntia ja haja-asutusalueilla 36 tuntia. Vaatimukset eivät koske saaristoa, minne ei ole siltaa tai maantielauttaa.
Uuden lain edellyttämien investointien arvioidaan maksavan 3,5 miljardia euroa 15 vuoden aikana.
Suoraan sähkön hintaan siirrettynä se olisi 1,2 senttiä kilowattitunnilta.
Kotitalouksille tämä merkitsisi keskimäärin 16–22 prosenttiin korotusta sähkön siirtohintaan ja 8–10 prosentin korotusta sähkön kokonaishintaan.
Yhtiökohtaiset hinnankorotukset voivat olla keskimääräistä selvästi suurempia. Metsäisillä alueilla kulkevia ilmajohtoverkkoja on erityisesti Itä-, Etelä- ja Keski-Suomessa.
Kaapeloimattomia keskijännitejohtoja on Suomessa yli 100 000 kilometriä ja pienjännitejohtoja yli 190 000 kilometriä.
Lakiesityksessä ei ole kaapelointipakkoa. Verkkoyhtiöt voivat hyödyntää varavoimaloita tai rakentaa ilmajohtoja teiden varsille.
Asiakkaille sähkökatkoksista maksettavia vakiokorvauksia korotettaisiin.
Vuotuiseen siirtopalvelumaksuun tehtäisiin 10 prosentin vähennys 12 tunnin sähkökatkon jälkeen. Korvaus nousisi portaittain katkon pidentyessä. Vakiokorvaus voisi olla vuodessa enintään 2 000 euroa.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
