Ahvenanmaan vaalit on kahden kauppa
Ahvenanmaalla eduskuntavaalit eivät perinteisesti ole tuoneet suuria yllätyksiä. Vaalipiiristä valitaan yksi kansanedustaja, joka on samalla itsehallintoalueen edustaja manner-Suomessa.
Tällä kertaa mielenkiintoa lisää se, että kaksi kärkiehdokasta, istuva kansanedustaja sitoutumaton Elisabeth Nauclér ja keskustan Mats Löfström kisaavat ykköspaikasta samalla Åländsk samling -vaalilistalla.
”Siitä tulee jännittävä vaali. Nauclér ja Löfström ovat pääkilpailijoita”, Ahvenanmaan politiikkaa seuraava professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta sanoo.
62-vuotias Nauclér on istunut eduskunnassa vuodesta 2007. Sitä ennen hän työskenteli Ahvenanmaan maakuntahallituksen kansliapäällikkönä.
”Tulen ilman muuta valituksi uudelleen”, hän naurahtaa voitonvarmasti.
Viime vaaleissa hän sai lähes 70 prosenttia vaalipiirin äänistä.
Nauclér korostaa saavutuksiaan esimerkiksi maakunnalle tärkeiden merenkulkuasioiden hoidossa ja tuulivoiman syöttötariffin ulottamisessa koskemaan Ahvenanmaata. Hän on mukana myös Ahvenanmaan itsehallinnon tulevaisuutta pohtivassa komiteassa, jota vetää presidentti Tarja Halonen.
31-vuotias Löfström on hankkinut kannuksia kotisaaren ulkopuolella RKP:n riveissä. Viime vuodet hän on työskennellyt Brysselissä europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (r.) erityisavustajana.
”Tunnelma vaalikentällä on erittäin hyvä. Ihmiset haluavat vahvan edustajan Ahvenanmaalta.”
Tärkeimpänä kysymyksenä hän pitää taloutta, vaikka tilanne onkin maakunnassa parempi kuin manner-Suomessa.
Eduskuntapaikkaa havittelee Ahvenanmaalla 7 ehdokasta. Vaikka paikkoja on jaossa vain yksi, vaalijärjestelmä on samanlainen kuin Manner-Suomessa.
Vaaliliittoja on maakunnassa kaksi. Liberaaleilla on oma listansa. Muiden pääpuolueiden keskustan, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien ehdokkaat sekä sitoutumaton Nauclér kisaavat samalla listalla.
Ahvenanmaan itsenäistymistä kannattava Ålands framtid-puolue ei ole asettanut ehdokkaita eduskuntavaaleissa. Nauclér ja Löfström eivät pidä itsenäistymistä isona kysymyksenä maakunnan politiikassa.
Äänestysaktiivisuus jäi viime vaaleissa 51 prosenttiin. Ennalta arvattavan vaalituloksen lisäksi laimeaa äänestysintoa selittää se, että moni äänioikeutettu asuu pääasiassa Ruotsissa.
Niklas Holmberg
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
