Suurhauki nappaa pyydykseen keväällä
Suurikokoinen kumiviehe on uusin villitys hauenkalastuksessa. Hitaasti uppoava viehe sopii nimenomaan kalastukseen kylmässä vedessä, jossa hauenvonkaleet uivat vielä verkkaisesti. RONI REKOMAA Kuva: Viestilehtien arkistoPARAINEN
Useimmille hauki on virvelillä tai katiskalla pyydettävä kesäillan saalis. Lämpimässä vedessä hauki on helppo löytää. Mökkikalastaja jää kuitenkin vaille kevään suuria vonkaleita.
Saaristomerellä harrastajat ovatkin liikkeellä kylmän veden aikaan, koska silloin isot kalat ovat lähellä rantoja.
Vaihtolämpöiset kalat ovat viileässä vedessä laiskoja. Sen vuoksi kevätkalassa viehettä uitetaan selvästi kesää hitaammin.
Moni suosii hitaasti uppoavia ja suurikokoisia vieheitä. Sää ei vaikuta kylmän veden aikaan syöntiin yhtä herkästi kuin kesällä. Tyyni keli saa kalat kuitenkin arastelemaan tavallista enemmän.
Aktiivinen hauestaja valikoi saaliinsa. Etenkin kudun alla suuret yksilöt päästetään vapaaksi.
”Isot, yli viiden kilon hauet päästän takaisin ja otan ruokakalat pienemmistä hauista”, sanoo Suomen Haukiseuran varapuheenjohtaja Mikael Sarelin.
”Mikäli pyydetty hauki on vahingoittunut niin, etten usko sen selviävän, se päätyy aina ruuaksi”, hän lisää.
Hauen osakkeet ovat olleet laskussa, kun kasvatetut lohikalat ovat vallanneet kalatiskit. Haukea on myös pidetty arvokaloja syövänä ahmattina.
”Näyttäisi siltä, että hauen arvostus on jälleen nousussa.”
Sarelinin mukaan arvonnoususta kielii sekä lisääntynyt käyttö ruokakalana että suurten yksilöiden yleistynyt vapauttaminen.
”Yhä harvempi hauki päätyy tunkiolle pahanmakuisena rantarosvona. Nykyään moni kalamies lähteekin vesille yksinomaan hauen perässä.”
Hauen valikoivalla kalastuksella on Sarelinille myös taloudellinen merkitys.
Vastikään uransa Åbo Akademissa päättänyt pohjoismaisen folkloristiikan tohtori siirtyi kalastusoppaaksi ja perusti oman yrityksen Paraisille.
”Kalastusoppaana isot hauet ovat minulle tärkeitä elävinä, sillä ne tarjoavat niitä elämyksiä, joita asiakkaani hakevat”, hän toteaa.
”Jokainen tapettu suurhauki on siis epäsuorasti pois tuloistani. Lisäksi isot hauet toimivat tehokkaina vesistönhoitajina syömällä särkikaloja ja pienempiä lajitovereitaan.”
Sarelin sanoo, että eräksi otettu hauki on kuitenkin tuoreena ja oikein valmistettuna erinomainen ruokakala.
”Hauki on puhdasta lähiruokaa eli sen syöminen ei kuormita luontoa yhtä paljon kuin esimerkiksi tuontikala tai viljelty kala.”
”Hauki ei myöskään ole uhanalainen ja siksi sitä voikin lämpimästi suositella ruokapöytään.”
Konsta Kaikkonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
