Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Fortum pelaa kovilla panoksilla Fennovoimassa

    Vastakkaiset intressit hidastavat Fortumin vesivoimaneuvotteluja Venäjällä, kertoo Helsingin yliopiston Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.
    Nokian pääkonttori Keilaniemessä siirtyi Microsoftille, kun puhelinliiketoiminta myytiin. Nyt toiminta loppuu Salossa.
    Nokian pääkonttori Keilaniemessä siirtyi Microsoftille, kun puhelinliiketoiminta myytiin. Nyt toiminta loppuu Salossa. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Venäjän poliittinen johto sekä valtionyhtiö Rosatom toivovat Fennovoima-ydinvoimahankkeen toteutumista. Fortum käyttää tilaisuutta hyväkseen asettamalla osallistumisensa ehdoksi edulliset vesivoimakaupat Venäjällä.

    Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen takaraja on tänään 30.6. Hankkeen hyväksymiselle on asetettu ehto 60 prosentin kotimaisesta omistuksesta.

    Nykyisellä rahoitusrakenteella ehto täyttyy, jos Fortum osallistuu hankkeeseen joulukuussa lupailemallaan 15 prosentin osuudella. Fortum on kuitenkin sitonut osallistumisensa Luoteis-Venäjän vesivoimakauppoihin.

    Suomalaiset ministerit ja hallitusryhmien johtajat ovat yksimielisiä siitä, ettei hakemuksen takarajaa venytetä. Fennovoiman puheista päätellen rahoituspohja on jo selvillä, ja hakemus on valmis jätettäväksi.

    Kolmas vaihtoehto rahoitukselle

    Kotimaiseen osuuteen lasketaan myös Euroopan unionin ja talousalueen maista saatava rahoitus. Fortumin ja uusien eurooppalaisten sijoittajien ohella on kuitenkin kolmas vaihtoehto.

    "Yksi mahdollisuus on se, että Rosatom myy ydinvoimayksikön entistä halvemmalla, jolloin suomalaisomistuksen prosentuaalinen osuus nousee", Tynkkynen selittää.

    Fortumin uhkapeli kostautuu, mikäli se jätetään rannalle molemmista hankkeista. Kirjanpitotemput korostaisivat poliittista tahtoa kytkykauppojen taustalla.

    Sisäpoliittisesti Vladimir Putinin hallinnolle on tärkeää osoittaa, että poliittisesta tilanteesta huolimatta länsi ostaa venäläistä ydinvoimaa.

    "Suomessa hanketta on yritetty kehystää täysin taloudellisena ja energiapolitiikkaan liittyvänä kysymyksenä, vaikka lapsikin ymmärtää, ettei pelkästään siitä ole kyse", Tynkkynen huomauttaa.

    Lisäksi Venäjällä harkitaan strategisena kysymyksenä, voiko energiateollisuutta päästää ulkomaalaisomistukseen. Tällaiset päätökset vaativat presidentti Putinin tai hänen lähipiirinsä siunauksen.

    Fennovoima-kauppojen poliittista luonnetta korostaa Venäjän kansallisen hyvinvointirahaston hyödyntäminen. Eläkerahoilla maksetusta PR-näytöksestä toivotaan tuottoja pitkällä aikavälillä, jos Rosatomin tie länteen aukeaa.

    Voittajia ja häviäjiä

    Vesivoimatuotanto siirtyisi järjestelyssä Fortumin ja Rosatomin perustamalle vesivoimayhtiölle, josta Fortum havittelee hallitsevaa osuutta.

    Energia-alan osakeyhtiö Gazprom olisi selkein häviäjä Fortumin toivomissa yritysjärjestelyissä. Se menettäisi samalla hallitsevan osuutensa Luoteis-Venäjän vesivoimatuotannosta.

    Mikäli poliittinen tahto löytyy, eivät yhtiön huolet juuri vaakakupissa paina. Gazpromin täytyy kuitenkin noudattaa osakeyhtiön logiikkaa, eikä valtion etu ole ainoa vallitseva.

    "Rosatomin tapauksessa kyse on valtion korporaatiosta, jonka ei Venäjän lainsäädännönkään mukaan tarvitse tehdä voittoa", Tynkkynen vertaa.

    Hän pitää Fortumia selkeimpänä voittajana, jos vesivoimakaupat sekä Fennovoima-hanke toteutuvat. Uusien hankkeiden ohella haussa on hyvää tahtoa.

    "Fortumin näkökulmasta tämä on win-win-win tilanne. Tällainen kädenojennus Fortumin taholta katsotaan positiivisessa valossa Venäjällä. Se on tietynlainen poliittinen henkivakuutus Fortumin aiemmille investoinneille."

    Fortum on jo mukana vähemmistöomistajana Gazprom Energoholdingin hallitsemassa TGC-1-yhtiössä, joka hallinnoi tällä hetkellä Luoteis-Venäjän vesivoimatuotantoa. Lisäksi Fortum omistaa energiateollisuutta Uralilla sekä Länsi-Siperiassa.