Euroopan talonpoikien johtajauskoo ruuantuotannon arvon nousevan
BRYSSEL (MT)
Euroopan maataloustuottajajärjestön Copan puheenjohtajalla Gerd Sonnleitnerilla riittää uskoa eurooppalaisen maatalouden tulevaisuuteen.
”Ajankohtaisista kustannuspaineista huolimatta se näyttää minusta erittäin hyvältä”, saksalainen sanoo MT:n haastattelussa.
”Ruoka nousee koko ajan tärkeämmälle sijalle niin kansalaisten kuin päättäjienkin ajattelussa. Maatalous myös vastaa tulevaisuuden haasteisiin, liittyivät ne sitten ruokaan, ilmastoon, energiaan tai ympäristöön.”
Yli 13 miljoonaa eurooppalaista viljelijää EU-pöydissä edustavalla Sonnleitnerilla on vankat talonpoikaiset juuret.
Hän isännöi sadan hehtaarin kasvinviljelytilaa Etelä-Baijerissa, lähellä Itävallan rajaa. Tila on ollut saman suvun omistuksessa jo 1200-luvulta lähtien.
Seuraavaksi rehumaissin, sokerijuurikkaan ja vehnän tuotantoon erikoistunutta tilaa on jatkamassa Sonnleitnerin poika.
15 vuoden pestin jälkeen Sonnleitner luopui viime kesänä Saksan vaikutusvaltaisen tuottajajärjestön Deutscher Bauernverbandin johtopaikalta. Copan puheenjohtajana hän on ollut kerran aikaisemminkin vuosina 2001–2003. Nykyinen kausi kestää kevääseen 2013.
Saksassa tuottajien nokkamies on ollut arvostettu ja kiistelty persoona. Syyskuun alussa pidetyssä läksiäisjuhlassa itse liittokansleri Angela Merkel ylisti Sonnleitnerin saavutuksia ja jämerää otetta.
Toisaalta maitokriisin aikaan koko Saksan viljelijäjärjestö oli hajoamisen partaalla, kun maitokiintiöiden jatkamista kannattaneet tuottajat purkivat raivoaan kiintiöiden poistamista ajanutta Sonnleitneria kohtaan.
Vuonna 2001 Saksan luonnonsuojeluliitto nimesi tuottajajärjestön puheenjohtajan ”vuoden dinosaurukseksi” syyttäen Sonnleitneria ympäristönsuojelun jarruttamisesta.
Monien muiden EU:n maatalousuudistuksen kanssa painivien ihmisten tapaan Sonnleitner on eniten huolissaan budjetin riittävyydestä.
”Tärkeintä olisi, että EU:n päämiehet pääsisivät sopuun riittävän isosta kokonaisbudjetista. Maatalousbudjetille kyllä sitten löytyy tukea komissiosta ja parlamentista”, hän arvioi.
Sisällöllisesti cap-uudistuksen keskeisimmät kysymykset ovat Sonnleitnerin mielestä oikea tasapaino suorien tukien ja maaseudun kehittämisen välillä sekä viherryttäminen.
”Viherryttämisen pitää olla riittävän joustavaa, jotta se voi toimia sekä Suomessa että Kyproksella.”
Copan sisällä eniten erimielisyyttä aiheuttava kysymys on tukien tasaaminen eri jäsenmaiden kesken. Muuten Euroopan tuottajat ovat melko hyvin pystyneet sopimaan yhteisistä näkemyksistä.
”Pitää aina kuunnella eri järjestöjen näkemyksiä ja etsiä yhteistä linjaa”, puheenjohtaja kuvaa työtään.
Sonnleitnerilla on oman kokemuksensa kautta hyvät tiedot Suomen maatalouden olosuhteista.
”Suoritin maatilaharjoittelun eteläsuomalaisella maitotilalla vuonna 1970. Sen jälkeen olen vieraillut Suomessa pari kolme kertaa, myös vanhalla harjoittelutilallani”, hän kertoo.
Suomalaisille viljelijöille hän haluaa lähettää selkeän viestin, että Copa puolustaa maatalouden jatkumista myös EU:n vaikeimmilla tuotantoalueilla. Kansalliset lisätuet ovat epäsuotuisilla alueilla hänen mielestään hyväksyttäviä, kunhan ne eivät häiritse kilpailua.
Suomalaista metsätaloutta Sonnleitner ylistää vuolaasti. ”Olen nähnyt, miten paljon Suomessa ollaan metsäasioissa Saksaa edellä.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
