Pula-ajan korvikkeesta huippumuotoilijoiden käsiin
LAHTI (MT)
Hämeen ammattikorkeakoulussa jalkinemuotoilua opiskeleva Anna-Maarit Heinonen on huolissaan kenkäteollisuuden häviämisestä Suomessa.
Hän on koonnut lahtelaiseen Pro Puu -galleriaan näyttelyn jalkineista, joissa on käytetty puuta tavalla tai toisella.
”Suomalaiset saavat olla ylpeitä muotoilusta ja käsityöstä Suomessa. Taitoa on tärkeä tuoda esille”, Heinonen sanoo.
Näyttelyssä on esillä huippumuotoilijoiden ja alan opiskelijoiden korkokenkiä, hollannikkaita, työkenkiä, buutseja, aaltopahvikenkiä ja tuohivirsuja.
Tuohesta tai raa’asta niinestä tehdyt virsut olivat yleisesti käytössä keskiajalta 1900-luvun alkuun. Kenties merkittävin aikakausi puun käytössä oli 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla pula-aikana.
Pula-aika vaikutti oleellisesti puukengän syntyyn. Jalkineteollisuus oli tuolloin suurissa vaikeuksissa, sillä se sai käyttönsä vain puolet normaalivuosien vuotamäärästä.
Jalkineiden tuotanto putosi neljäsosaan entisestä. Suurin osa kengistä meni armeijan käyttöön.
Puuta oli kuitenkin saatavilla. Siviiliväestö käytti siitä ja paperikankaasta tehtyjä korvikejalkineita.
”Puu pulasta pelastaa” oli sota-aikana yleinen iskulause.
Puuta käytettiin kengänpohjassa, paperinarusta kudottua kangasta päällisessä, tuohta pohjallisissa ja päällisissä.
”Nahka meni sotilaiden saappaisiin. Puusta tehtiin kaikkea, mitä voi”, Heinonen kertoo.
Raaka-ainepulan hellittäessä puun käyttö kengissä väheni. Virsuja hävettiin, niitä pidettiin köyhän kenkinä. Myös uusia materiaaleja löytyi: muovi osoittautui halvaksi ja helpoksi.
Muotivirtaukset keikuttavat puukenkää. 1960-luvulla Suomen ensimmäinen teollinen kenkätehdas Korkeakoskella aloitti puukenkätuotannon uudelleen Ruotsista tulleen muodin myötä.
Tänä päivänä puu on Heinosen mukaan muotikengissä arvostettu materiaali.
2000-luvulla huippubrändin muotinäytös nosti puukengän uudelleen pinnalle. Muuallakin puu kiinnostaa: puukenkiä tehdään ainakin Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.
Kenkäsuunnittelija Terhi Pölkki innostui koivusta tehdessään Lontoossa lopputyötään.
Korot valmistettiin Suomessa käsityönä visakoivusta. Elävä pinta syineen kiinnosti.
Pölkki alkoi käyttää puuta vuonna 2006.
Nyt kotimaisesta koivusta ja Ala-Vetelissä tehdystä kasvisparkitusta nahasta valmistettuja kenkiä myydään Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Japanissa ja Englannissa.
Ensi kesänä Pölkki esittelee uuden puisen kengänpohjan muodon.
Pölkin puukengät valmistetaan Myrskylässä, nahkakengät Portugalissa.
Koivu on Pölkin mukaan kevyt ja kova, kestävä materiaali, joka ei kellastu tai tummu, kuten mänty.
Kovuus myös jakaa ihmisiä: toiset pitävät kovaa pohjaa terveellisenä, toiset turhankin kovana. Kauniilta se näyttää.
PAULA TAIPALE
Lähteinä myös: Koskenjalan
kenkä- ja nahkamuseo,
Pohjois-Pohjanmaan museon
Pula-aika-näyttely 2012.
Puusta jalkoihin -näyttely
31.8. asti,
Pro Puu -galleria,
Satamakatu 2, Lahti.
Avoinna ma–pe klo 10–17,
la klo 10–14.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
