Ruuan tuotannonpitää kannattaa
Tänä vuonna maailman viljasato onnistui hyvin, mutta siitä huolimatta viljaa ei juurikaan riitä varastoitavaksi huonompien satovuosien varalle.
Myös meillä Suomessa tämän vuoden sato oli hyvä. Viljelijöiden tyytyväisyyttä hyvästä sadosta himmentää se, että viljojen hinnat ovat lähes romahtaneet. Hyvästä sadosta ei jää viljelijälle kuin hyvä mieli. Sekin on toki viime vuoteen verrattuna hyvä asia, mutta viljelyn pitää olla myös taloudellisesti kannattavaa.
MTT taloustutkimus julkisti viime viikolla kirjanpitotilojen ennakkolaskelman. Sen mukaan vilja- ja siipikarjatilojen kannattavuus on tänä vuonna viimevuotistakin heikompi. Tuloksen heikkeneminen johtuu siitä, että tuotantokustannukset kasvoivat tuloja enemmän. (MT 1.11.)
Suomessa on puhuttu paljon ruuan kuluttajahintojen noususta. Se ei kuitenkaan ole näkynyt tuottajien kukkaroissa. Osa hintojen noususta on kadonnut nopeasti nouseviin kustannuksiin ja muualle elintarvikeketjuun. Oma osuutensa on myös vuoden alussa nousseella arvonlisäverolla.
Suomessa ruokakeskustelua käydään pitkälti juuri kuluttajahintojen kautta. Huolimatta siitä, että ruuan osuus kuluttajien menoista on vuosikymmeniä pienentynyt, ruokaa pidetään kalliina.
Ruuan osuus kotitalouksien menoista oli viime vuonna vain 13 prosenttia. Vielä 1960-luvulla ruuan osuus oli noin kolmannes. Ruoka on suhteellisesti halventunut, vaikka ruoka ostetaan pidemmälle jalostettuna kuin aikaisemmin.
Hyvä satovuosi on alentanut ruuan hintaa maailmanlaajuisesti. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan hintojen lasku on kuitenkin tilapäistä, ja ruuan hintojen nousu jatkuu. Syynä kehitykseen on maailman väkiluvun kasvun lisäksi se, että nousevissa talouksissa keskiluokan vaurastuminen lisää maitotuotteiden ja lihan kysyntää.
FAO:n mukaan ruuan tuotannon pitäisi kasvaa nykyisestä ainakin 1,6-kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Yara Suomen toimitusjohtajan Tero Hemmilän käyttämän laskukaavan mukaan 50 vuodessa pitää tuottaa ruokaa yhtä paljon kuin 10 000 vuodessa tähän asti.
Hollantilaisen Rabobankin asiantuntija Harry Smith varoitti viime viikolla Yaran seminaarissa, että ilmastonmuutoksen tuomat säävaihtelut merkitsevät isoja ruuan hinnanvaihteluita, koska maailmassa ei ole enää olemassa puskurivarastoja.
Ruuan hintakeskustelun lisäksi pitäisi puhua nykyistä enemmän ruokaturvasta, vaikka teollisuusmaissa välitöntä ruokapulan uhkaa ei olekaan.
Maailmanlaajuinen ruokaturva on todella heikoissa kantimissa. Yksi heikko satovuosi voi aiheuttaa laajoja levottomuuksia, joiden vaikutus heijastuu ympäri maailmaa. Nälkä saa ihmiset liikkeelle etsimään parempaa tulevaisuutta.
Heikon sadon aiheuttamat hintojen nousut ovat nostattaneet viime vuosinakin ruokamellakoita. Ruuan hinnan nousua on pidetty yhtenä merkittävänä syynä muutaman vuoden takaiseen niin sanottuun arabikevääseen. Näiden tapahtuminen seuraukset heijastuvat vieläkin Eurooppaan suuntautuvana pakolaisvirtana.
Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan Suomen ruokaturvan suurin uhka on maatalouden heikko kannattavuus.
Jokaisen maan on mahdollisuuksiensa mukaan huolehdittava ruuantuotannon omavaraisuudesta. Nopein ja tehokkain keino sen saavuttamiseksi on, että ruuan tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
