Lainojen marginaalit nousevat,OP-Pohjola väijyy vakuutuksia
KESÄPÄÄTTÄJÄ
Kun korot ovat laskeneet, pankit ovat viime kuukausina hilanneet luottojensa marginaaleja ylöspäin. Asuntoluottojen marginaalit olivat vielä pari vuotta sitten puolen prosentin luokkaa, nyt tasan prosentin.
”Meidän omat laskelmamme ja Ruotsin kehitys tukevat sitä, että oikea taso olisi noin 1,5 prosenttia”, arvioi Pankki- ja vakuutuskonserni OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen MT:n haastattelussa.
Riskipitoisemmissa yrityslainoissa kaksi prosenttia on lähempänä.
Marginaaleihin kohdistuvat muutospaineet tulevat aidosti ulkoapäin, Karhinen tähdentää.
”On varauduttava megaluokan muutostrendien toteutumiseen. Pankkitoimiala kohtaa paljon uutta sääntelyä, valvontaa ja kustannuksia, ja toisaalta meiltä vaaditaan koko ajan parempaa vakavaraisuutta. Emme pysty parantamaan sitä, ellemme tee kunnon tulosta.”
Marginaaleja oleellisempia ovat korot, jotka voivat vaihdella muutamassa vuodessa useita prosenttiyksiköitä, hän huomauttaa.
Toisaalta Euroopan velkakriisi tietää matalia korkoja pitkäksi aikaa.
”Korkotaso ei voi tästä enää paljon laskea, mutta varmempaa on sanoa, ettei se nousekaan. Kriisinhoito kestää vuosia, ja korkotaso pysyy matalana yhtä pitkään”, Karhinen ennustaa.
Oman uuden lainansa esimerkiksi metsätilan ostamista varten pääjohtaja sitoisi kiinteään 5–10 vuoden korkoon.
OP-Pohjola on onnistunut talouskriisin aikanakin hankkimaan helposti varoja. Lyhytaikaista eli enintään muutamien kuukausien sijoituksia satelee, koska sijoittajat pitävät vakaita suomalaispankkeja ”turvasatamina” pikapysäköintiä tarvitseville rahoilleen.
OP-Pohjola rahoittaa antamistaan luotoista kaksi kolmannesta talletuksilla ja loput pääosin pitkäaikaisilla ulko- ja kotimaisilla joukkovelkakirjoilla.
Karhisen mukaan eurooppalainen velkakriisi paljasti, ettei hyvinä aikoina oltu luotu kunnollisia kriisinhoitovälineitä.
”Palomääräysten muuttaminen ei auta sammuttamisessa, jos tulipalo on täydessä vauhdissa.”
Euro on ollut hyvä hanke, myös Suomelle, ja se tarvitsee nyt kaiken tuen.
”Euro oli alunperin vahvasti poliittinen hanke ja se kaipaa vahvaa poliittista tahtoa edelleen. Poliittisen päätöksentekojärjestelmän tulee nyt viestiä uskottavaa sitoutumista euroon ja velkakriisin hoitoon, ilman säröjä.”
Välineet ovat valmiina, kriisimaiden tukemista tulee jatkaa. Pitkällä aikavälillä jokaisen maan on kuitenkin hoidettava taloutensa itse, Karhinen katsoo.
”Tämä kestää vuosikausia, ja jo kriisiytyneet maat tulevat tarvitsemaan uusia tukipäätöksiä.”
Hänestä oli väärin ottaa Kreikkaa mukaan koko euroon väärin perustein. Painoarvoltaan pienen Kreikan lähteminen eurosta ei nytkään tarkoittaisi välttämättä euron hajoamista, mutta se rapauttaisi yleistä luottamusta.
Luottamusta sen sijaan loisi toisenlainen päätöksentekojärjestelmä: jos tarvitsee tukea, menettää päätäntävallan. Karhisen mielestä ”vallanhimo” olisi hyvä kannustin hoitaa oman maan talous hyvin.
Vaikka pankkimies onkin, Karhinen ei pidä itseään pätevänä sijoitusneuvojana. Joten neuvoja ei juurikaan heru, paitsi ne tavalliset: riskiä kaihtavalle talletuksia, riskinsietokykyiselle osakkeita.
Metsä on kuitenkin hänestä kilpailukykyinen sijoitusvaihtoehto pankkituotteille ja läheinen aihe muutenkin. Karhisen mielestä metsäteollisuuden olisi pitänyt tehdä jo 10–15 vuotta sitten kaikki se lakkauttaminen ja keskittäminen, mitä hiljattain on tehty.
Toimiva ja hyväkuntoinen metsäsektori on tärkeää sekä yhteisen edun että metsänomistajan kannalta vielä vuosikymmenienkin kuluttua.
”Tarvitsemme kilpailukykyisen metsäteollisuuden, ja kaikkein pahinta olisi, jos antaisimme valtavan metsäosaamisemme hiipua. Puu on niin upea tuote, että on mielikuvituksen puutetta, jos ei siitä pystytä jatkossakin kehittämään erilaisia uusia ulottuvuuksia.”
Myös puurakentamisessa pitäisi ryhdistäytyä.
”Mikä valtava osaaminen Suomessa on 1800-luvulla ollut hirsitalojen rakentamisessa! Yksinkertaisilla työkaluilla on rakennettu huippurakennuksia, jotka ovat kestäviä, kauniita ja miellyttäviä. Mutta yhtäkkiä meiltä loppui tämän puurakentamistaidon kehittäminen.”
Karhinen puhuu lämpimästi maa- ja metsätaloudesta, vaikka niiden osuus OP-Pohjolan talletuksista ja luottokannasta on vain 5–6 prosenttia.
”Maa- ja metsätaloudella on meille ehdottomasti sen numeraalista painoarvoa paljon suurempi merkitys.”
OP-Pohjola aikoo pitää kiinni 60 prosentin osuudestaan maatalouden luotottajana.
Karhinen kiittelee Pohjola-kauppaa ”kasvun ehdottomana moottorina”. Se on tuonut konsernille kuudessa vuodessa useita satojatuhansia keskittäjäasiakkaita, tänäkin vuonna 60 000. Varsinkin vakuutuksia on vaihdettu Pohjolaan.
”Pohjolan osuus maatilavakuutuksista oli yhdistyttäessä lähes nolla prosenttia, mutta nyt reilu viidennes. Jos meillä ei maatalouden rahoituspuolella olekaan enää paljon varaa kasvattaa markkina-asemaa, niin vakuutuspuolella potentiaali on vielä valtava.”
Markkinaosuuden valtaamistaistelussa tähtäimessä on varsinkin Lähi-Tapiola.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
