95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua
Kaupunkien pinta-ala on noin viisi prosenttia Suomen koko pinta-alasta. Loput suomesta on maaseutua, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen Syken ja Oulun yliopiston tekemästä luokittelusta.
Moni kaupunkikunta on pinta-alaltaan pääasiassa maaseutua, sillä kuntaliitokset ovat suurentaneet kaupunkien pinta-aloja ja kaupunkeihin on liitetty suuria maaseutualueita.
”Kaupungeista kaupunkia on kuitenkin vain vähän”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen tiivistää.
Vuonna 2012 maaseudulla asui 1,6 miljoonaa suomalaista. Määrä on vähentynyt prosentin vuodesta 2010. Kaupungeissa asuu 70 prosenttia suomalaisista.
Luokittelussa Suomi on jaettu 250 kertaa 250 metrin kokoisiin ruutuihin. Jokaisen ruudun väestöä, maankäyttöä ja rakennuksia tutkimalla voidaan tulkita, kuuluuko se kaupunkiin vai maaseutuun.
Tutkimus tarkentaa maaseudun ja kaupungin välistä luokitusta. Vanha maaseudun kolmijako, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu, on tallella, mutta uutena luokkana on maaseudun paikalliskeskukset.
Maaseudun paikalliskeskukset ovat 5 000 asukkaan tiiviitä taajamia, joissa on yli 2 000 työpaikkaa.
Paikalliskeskuksia on noin 40 ja niissä asuu yhteensä 328 000 suomalaista. Ne ovat osa maaseutua, eräänlaisia ydinmaaseudun omia keskuksia suhteellisen kaukana suurista keskuksista.
”Tavallisesti ajatellaan, että kaupunkikeskuksiin keskittyvä kehitys säteilee kauas alueille, mutta se ei pidä paikkaansa. Erityisesti ydinmaaseutu on itse toimivaa aluetta”, Karjalainen sanoo.
Ydinmaaseutu on tiiviisti asuttua maaseutua.
”Siellä on monipuolista taloudellista toimintaa ja paljon taajamia. Usein toiminta on maataloutta. Ne ovat etäällä suurista keskuksista, koska välissä on kaupungin läheinen maaseutu”, Syken tutkija Ville Helminen sanoo.
Ydinmaaseudulla asuu 625 000 suomalaista.
Suomessa on 38 kaupunkitaajamaa, joissa on yli 15 000 asukasta. Mitä lähempänä kaupunkia maaseutu on, sitä tiiviimmät ovat yhteydet kaupunkiin. Esimerkiksi kaupunkien läheiseltä maaseudulta yli puolet työmatkoista suuntautuu kaupunkiin.
Osa kaupungeissa olevista työpaikoista kuitenkin hyödyttää myös maaseutua. Esimerkiksi monen hankkeen konttori on kaupungissa, vaikka siellä edistetään maaseudun asioista.
Mutta kaupunkien läheisellä maaseudulla on myös maataloutta ja harvaan asuttuja seutuja.
”Luokittelu osoittaa, että maaseutua on lähellä kaupunkeja pääkaupunkiseudulle saakka”, Karjalainen sanoo.
Kartta osoittaa myös, että kaikki kaupungit eivät ole samanlaisia. Esimerkiksi Pirkanmaalla kaupungin vaikutus ulottuu laajalle maakuntaan, mutta Pohjois-Pohjanmaalla jako on selkeä. Siellä on Oulu ja sitten on laajoja harvaan asuttuja maaseutualueita.
Pohjanmaan jokien varsilla näyttää, että taajama olisi pitkä ja kapea. Mutta niitä ei lasketa taajamaksi, koska keskusta puuttuu.
Luokittelu on tarkoitettu työkaluksi ja alueen oman suunnittelun apuvälineeksi. Sillä ole virallista asemaa esimerkiksi tukien myöntämisen perusteena. Kunta on edelleen pienin hallintoyksikkö.
AIMO VAINIO
Erityisesti ydinmaaseutu
on maakunta-
keskuksen
toiminnasta riippu-
matonta aluetta«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
