Kasvitauteja näkyvissä

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 11. kesäkuuta Jokioisilla 263 päiväastetta.

Viljat. Rikkakasvit. Rehevien syysvehnien laontorjunta on ajankohtaista lippulehtivaiheessa. Ruis on tähkällä eikä kasvunsäätely ole mahdollista.

Aikaisin kylvetyillä kevätviljoilla on kemiallisen rikkakasvien torjunnan aika. Kevätviljojen rikkakasvit ovat taimettuneet hyvin ja torjunta on tehtävä viimeistään ennen korrenkasvun alkua. Herbisidi ja käyttömäärä valitaan rikkakasvilajiston mukaan, pitäen mielessä resistenssin välttäminen sekä seuraavan kasvin viljelyn rajoitukset.

Hukkaura aloittaa korrenkasvuaan aikaisin kylvetyllä lohkoilla. Muuta kasvustoa vaaleammat hukkakaurat löytyvät ensimmäiseksi riviväleistä. Kemiallinen torjunta onnistuu vehnästä ja ohrasta pinoksadeemi-, tralkoksadeemi- tai fenoksaproppi-etyyli- valmisteilla. Käyttöohjeen alinta annosta ei pidä alittaa.

Tuhoeläimet. Tuomikirvat ovat siirtymässä tuomilta viljakasvustoihin. Jokioisten seuranta-ansoihin siivellisiä tuomikirvoja on tullut edelleen ja kasvustosta on havaittu ensimmäisiä pieniä siivettömiä kirvoja. Lohkokohtainen tarkkailu on nyt tarpeen.

Torjuntakynnyksen ylittymisestä ei ole tullut tietoa, mutta tilanne voi muuttua äkkiä, koska kirvat lisääntyvät nopeasti suotuisissa oloissa. Tuomikirvan torjuntakynnys viljan orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista. Paras teho saadaan, kun kirvat torjutaan heti niiden siirryttyä kasvustoon ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vioitusta.

Torjuntaan soveltuvat kosketusvaikutteiset pyretroidit, joista tau-fluvalinaatti on hyötyhyönteisten kannalta hellävaraisin vaihtoehto. Kuivissa olosuhteissa kirvat piileksivät usein viljan tyvellä ja jopa maan alla, jolloin pyretroidien teho voi jäädä heikoksi. Systeemisesti vaikuttavien dimetoaatti–valmisteiden käyttö kirvojen torjuntaan on sallittua vain orastumis- ja versontavaiheessa, kun kasvustossa ei ennakkotarkastuksessa havaita kirvojen luontaisia vihollisia, kuten leppäpirkkoja.

Kahukärpänen lentää edelleen ja sen toukat voivat vikuuttaa myöhään kylvettyjä tai hitaasti orastuneita kevätviljoja, etenkin kauraa, mutta myös kevätvehnää. Lämmin ja aurinkoinen sää edistää kahukärpäsen munintaa ja lisää vioitusriskiä. Mahdollinen kahukärpästorjunta on tehtävä viimeistään viljan 2-lehtivaiheessa. Pyretroideilla tehtävä torjunta kohdistetaan kasvustossa oleviin aikuisiin kahukärpäsiin.

Kirppoja on edelleen paikoin runsaasti viljakasvustoissa. Kirppojen torjunta viljoilla on kuitenkin vain harvoin tarpeen.

Kasvitaudit. Syysvehnän kasvitautitorjunta on tehtävä viimeistään tähkälletulovaiheessa. Rehevissä kasvustoissa torjunta on tarpeellista, sillä alkukasvukauden sää on suosinut lehtilaikkutautien sekä härmän leviämistä. Oireet esiintyvät monin paikoin vielä alalehdillä.

Lehtilaikkutaudeista syysvehnässä esiintyy Etelä-Suomessa melko runsaasti harmaalaikkua. Harmaalaikun torjunnassa tulee huomioida, että taudista esiintyy yleisesti strobiluriineja kestäviä muotoja. Resistenssin kehityksen ehkäisemiseksi syysvehnällä strobiluriineja voi käyttää vain seoksina toisentyyppisen fungisidin (esim. triatsoli) kanssa.

Kevätviljoissa ovat siemenlevintäisten lehtilaikkutautien oireet parhaimmin nähtävissä ensimmäisessä kasvulehdessä. Siemenlevintäisiä kasvitauteja kannattaa tarkkailla myös peitatulla siemenellä kylvetyillä lohkoilla. Ohran monokulttuurilohkoilla on havaittu rengaslaikun sekä ohrantyvi- ja lehtilaikun oireita. Vehnässä esiintyy pistelaikkua. Voimakkaassa tartunnassa lehdessä on tummia pieniä laikkuja yleisvärityksen ollessa kellertävä. Mikäli kasvitautien oireita esiintyy, kannattaa ensimmäinen torjunta yhdistää rikkakasvitorjuntaan.

Kasvitautien lisäksi oraspelloissa esiintyy paikoin runsaasti mangaaninpuutosoireita. Kaura on viljoista herkin mangaanin puutteelle.

Öljykasvit. Rypsin ja rapsin rikkakasvien torjuntaan on taimettumisen jälkeen käytettävissä Galera- tai metatsakloria sisältäviä valmisteita. Clamox on tarkoitettu vain Clearfield (CL) -lajikkeille. Pellavalla voi käyttää useita herbisidejä ja ainevalinnan ratkaisee rikkakasvilajisto. Rikkakasvien torjuminen on tärkeää tuotettaessa laadukasta tuotetta.

Valikoiva juolavehnän torjunta öljykasveista, herneestä, pellavasta ja ensimmäisen vuoden kuminasta tehdään juolavehnän 4–6 lehtiasteella ja kun juolavehnä on 20–30 senttimetriä korkeaa. Juolavehnä- ja hukkakauraruiskutuksissa on ilman suhteellisen kosteuden oltava enemmän kuin 70 prosenttia.

Kirppatilannetta kannattaa edelleen seurata hitaasti kasvuun lähteneillä kevätöljykasvilohkoilla. Kirppavioitusriski on suurin sirkkalehtivaiheessa, mutta pienenee selvästi sen jälkeen kun kasvissa on 3–4 kasvulehteä. Torjuntakynnys pyretroidi-ruiskutukselle on 1 kirppa/sirkkataimi tai kolmannes sirkkalehtien pinta-alasta vioittunut.

Jos taimettuminen on ollut erittäin hidasta ja epätasaista, kannattaa pikaisesti harkita uudelleenkylvöä.

Nurmet. Rehevästi kasvavissa nurmiheinissä esiintyy paikoin poikkeuksellisen paljon kasvitauteja. Nurmea vikuuttavat erilaiset lehtilaikkutaudit sekä härmä. Härmä ilmenee nurmissa samankaltaisena kuin viljoissa: valkoisina jauhomaisina härmäpesäkkeinä, jotka hangatessa lähtevät pois. Kasvitaudit häiritsevät nurmen kasvua, erityisesti härmä vaikuttaa kasvuston sadontuottoon.

Kumina. Kumina kukkii jo monin paikoin Etelä-Suomessa. Pohjoisempana kukinta alkaa lähipäivien tai -viikkojen aikana. Kuminakoin toukkia on havaittu toistaiseksi edellisvuosia vähemmän. Kuminakoin toukkien torjunta on mahdollista vielä kukinnan alkuvaiheessa tau-fluvalinaatti-valmisteella.

Valkuaiskasvit. Lehdettömiltä herneiltä voi rikkakasveja torjua taimettumisen jälkeen Senkorilla, Fenixillä tai bentatsoni-valmisteella, joka on ainoa mahdollinen viljaa tukikasvina käytettäessä. Härkäpavun rikkakasveja voi taimettumisen jälkeen torjua vain bentatsonilla.

Herneen ja härkäpavun taimissa on monin paikoin juovahernekärsäkkään aiheuttamaa vioitusta eli pitsireunaisiksi syötyjä lehtiä. Kärsäkkään torjunta on harvoin tarpeen, jos palkokasvit ovat muuten hyvässä kasvussa.

Herukat. Herukkalasisiiven lakastuttamat oksat hävitetään heti havaittaessa ennen perhosten aikuistumista. Herukkalasisiiven aikuisia tarkkaillaan feromonipyydyksillä. Herukkakoin muninta on alkamassa, aikuisten torjunta on mahdollista ennen juhannusta. Rikkilannoiteruiskutuksella voidaan jossain määrin hillitä vihannespunkin ja herukanrataspunkin lisääntymistä.

Mansikka. Harmaahomeen torjuntaa voidaan tehdä kukinnan aikana, samoin härmää voidaan edelleen torjua. Torjuntaohjelmassa kannattaa muistaa ympäristörajoitukset sekä eri tehoaineiden vuorottelu resistenssiriskin välttämiseksi ja valmisteiden tehon säilyttämiseksi. Uusia istutuksia tehtäessä taimien käsittely tyvimätää vastaan on tarpeen.

Luteita ja vattukärsäkkäitä esiintyy nyt runsaasti ja tarvittaessa torjunnan voi tehdä vielä kukinnan aikanakin. Korvakärsäkkäiden torjunta loisankeroisten avulla on ajankohtaista, uusintakäsittely myöhemmin loppukesällä. Mansikkapunkin biologisen torjunnan voi aloittaa heti mahdollisten ruiskutusten varoaikojen umpeuduttua: tiaklopridi ei varoaikaa, pyretriini noin viikko, pyretroidit 6 viikkoa. Harmaahomeen torjunta-aineiden haittavaikutukset petopunkkeihin ovat vähäiset.

Vadelma. Vattukuoriaisia on esiintynyt vaihtelevasti, tarkkailuun voi käyttää valkoansoja kukinnan alkuun asti. Karistusnäytteellä saadaan esiin myös vattukärsäkkäät. Vattukärpäsen vioittamat versot poistetaan juhannukseen mennessä ennen toukkien koteloitumista. Karistusnäytteessä juoksentelevat muurahaiset ovat merkki kirvoista, joiden torjunta tehdään tarvittaessa ennen kukinnan alkua. Vatunäkämäpunkki ja vihannespunkki ovat lisääntyneet nopeasti kausihuoneissa, avomaalla viileä sää on hillinnyt kannan kasvua. Kausihuoneissa ansaripetopunkki ja ripsiäispetopunkit ovat käytettävissä punkkien torjuntaan.

Omena. Omenaruven torjuntaan kannattaa edelleen varautua, jos sää on kostea. Itiölento jatkuu, kunnes lämpösumma yltää 500 asteeseen. Korkea lämpötila nopeuttaa itiöiden itämistä, viileässä itäminen on hidasta ja rupitartunnan riski alhainen.

Hallamittarin ja yökköstoukkien sekä omena- ja luumuleikkurin torjunta kukinnan jälkeen on tarpeen, jos ko. tuholaisia esiintyy 5–10 kappaletta 33 oksan haavinäytteessä. Ruiskutus vähentää toukkien ja leikkurien aiheuttamia vioituksia raakileissa. Omenakirvojen pesäkkeiden torjunta on tarpeen ennen niiden levittäytymistä.

Pikkuhedelmäkääriäisen lento ja muninta alkaa olla ohi. Omenakääriäisen lento on alkanut ja muninta käynnistyy heti kun myöhäinen iltalämpötila on yli 15 astetta. Torjunta tehdään tarhakohtaisten havaintojen perusteella valmisteesta riippuen joko pian muninnan alettua tai myöhemmin toukkien alkaessa kuoriutua. Pihlajanmarjakoin feromonipyydyksiin ei vielä ole saatu saalista. Pihlaja kukkii mantereella monin paikoin runsaasti ja torjuntatarvetta esiintyy lähinnä alueilla, joissa kukinta on heikkoa. Tänä kesänä pihlajanmarjakoita tarkkaillaan usean eri feromonivalmisteen avulla ja tuloksista tiedotetaan netissä.

Kaali. Pikkukaalikärpäsen lento on huipussaan vielä muutaman päivän lähes koko maassa aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta.

Porkkana. Porkkanakärpäsen lento on aluillaan Etelä- ja Keski-Suomessa Pohjanmaan rannikkoa lukuun ottamatta. Lento on muutamassa päivässä huipussaan eteläisimmässä Suomessa.

MTT Kasvinsuojelupalvelu

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF