verkossa sanottua Talon kunto ratkaisee, ei energiatodistus
Energiatodistuslain mukaan talon myyjän on hankittava energiatodistus, mutta lakia rikotaan yleisesti (Talon voi myydä ilman energiatodistusta, MT 26.11.).
Lukijat ilmoittivat joukolla olevansa valmiita käymään asuntokauppaa ilman energiatodistusta, kun MT kysyi asiasta Facebookissa.
Todistusta pidetään turhana, koska se kertoo kertoimilla muunnetun, laskennallisen energiankulutuksen todellisen kulutuksen sijaan.
Ari Järvinen kirjoittaa: ”Välittäjänä todettava, että paperi on suhtkoht turha, ei ihmiset asuntoa energiatodistuksen perusteella osta. Todelliset kulut merkkaa enemmän. Sopii uudistuotantoon ja vapaaehtoisena todistuksena saneerattuihin kohteisiin. Todistus ei ota huomioon asunnon käyttötottumuksia, jos joku on elellyt 18 asteen huoneenlämmössä ja seuraava asukas pistää mittarit 23 asteeseen, niin toki ne kulutusluvutkin siinä pomppaa.”
”Tärkeintä on talon rakenteiden tutkiminen. Energiatodistus merkitse vain paperilla olevan tiedon lämmitystavasta, EI KULUTUKSESTA. Energiatodistuksella ei ole mitään tekemistä lämmitykseen kuluvan energian määrästä. Pakollinen homekartoitus sen sijaan olisi asiaa, ehdottaa Timo Vihersaari.”
Myös verkkouutista kommentoinut nimimerkki lahosaneerauksen nähnyt kannattaa paukkujen pistämistä kuntotutkimuksiin energialaskelmien sijaan.
”Energia on vaan isompi tai pienempi lasku, mutta hometalossa voi mennä ihmisen koko varallisuus.”
Emma Pirila pitää talon myymistä jo liian hankalana kaikenlaisten velvoitteiden vuoksi.
”Talon myynti on nykyään niin kallista kaikkine todistuksineen ja tutkimuksineen, että parempi pistää vuokralle. Myydä ei kannata.”
Energisti.fi on sitä mieltä, ettei jutussa mainittu energiatodistuksen 500–700 euron hintataso vastaa todellisuutta.
”Miksei jutun kirjoittaja pyytänyt tarjousta energiatodistuksesta? Ihan normihinnat on alkaen 200 euroa +alv.”
MT kysyi Facebookissa myös lukijoiden kantaa naiskiintiöihin yritysten johdossa. Naisia on elintarvike- ja metsäalan yritysten johdossa suhteellisen vähän.
Martti Koljosella on ilmiölle yksinkertainen selitys:
”Eikös maatalous ole kiintiöitä täynnään!”
Useimmat vastaajat vastustivat kiintiöitä. Riku Jutin mielestä yritykset kuitenkin hyötyisivät nykyistä tasaisemmasta johdon sukupuolijakaumasta.
”Tämä ei ole vain tasa-arvokysymys, eikä sitä ehkä pitäisi rummuttaa vain sellaisena. Suomalaisen elinkeinoelämän perusta laajenisi ja talous hyötyisi, jos miesten edustama insinöörivetoinen johtaminen saisi rinnalleen myös muita johtamistapoja.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
