Rahat eivät riitä tulvatorjuntaan

Hallitus tavoittelee mahdollisimman suurta EU-rahoituksen määrää ja lupaa turvata maatalouden rakennetuen riittävyyden. Se ei kuitenkaan sisällytä kehyspäätökseen Makera-siirtoja.

Valtiovarainministeriön kehyspäätöksessä kerrotaan, että vesihuollosta ja tulvasuojelulta viedään vuosina 2014–2015 kuusi ja vuosina 2016–2017 jo 11 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuosina 2016–2017 määräraha ei riitä vuonna 2015 valmistuvien merkittävien tulvariskialueiden suojelutoimenpiteisiin, hallitus myöntää. Lisärahaa aiotaan etsiä vuosittain maatalouskehyksen sisältä.

Hallitus julkisti keskiviikkona tarkat luvut valtiontalouden kehyksistä eli menoista ja tuloista vuosiksi 2014–2017.

Oletuksena on 0,4 prosentin talouskasvu, mutta talousnäkymiä synkentävät kansainvälisen talouden epävarmuus ja euroalueen herkkä tilanne.

Hallitus on kiristänyt kehyksiä yli miljardilla eurolla kahtena edellisenä vuonna, ja uutta supistusta tulee nyt 500 miljoonaa euroa. Kokonaissäästö valtiontaloudelle on vuoteen 2015 mennessä yli viisi miljardia euroa. Vuosien 2016–2017 säästöt ovat auki.

Hallitus päätti viikko sitten, että kehyspäätöksillä tuetaan talouskasvua, luodaan uusia työpaikkoja ja tasapainotetaan valtiontaloutta. Tavoitteena on valtionvelan kääntäminen laskuun, mutta jos se ei onnistu vuonna 2015, hallitus päättää lisätoimista.

Suurimmat leikkaukset tehdään kuntien valtionosuuksiin, sairausvakuutuslain mukaisesti maksettaviin korvauksiin, opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksien indeksikorotusten tekemättä jättämiseen sekä kehitysyhteistyömäärärahojen tason alentamiseen.

Nyt päätettiin, että niin sanotut haittaverot eli tupakan, alkoholijuomien ja makeisten verot kiristyvät.

Yrityksiä autetaan alentamalla yhteisöverokantaa, poistamalla siihen liittyviä vähennysoikeuksia ja verottamalla kaikkia osinkoja. Kehittyvät yritykset saavat tukea ja teollisuudelle korvataan rikkidirektiivistä aiheutuvia kustannuksia kompensoimiseen.

Indeksikorotukset lisäävät kuntien valtionosuuksia 175 miljoonalla eurolla ja vanhuspalvelulaki ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut 79 ja 130 miljoonalla eurolla vuosina 2014 ja 2015.

Peruspalvelujen valtionosuuksia taas leikataan. Yhdistymisiä tuetaan, valtionosuusmenetykset kompensoidaan kokonaan valtion varoista ja tehtäviä karsimalla vuosina 2014–2017 myös menojen arvioidaan vähenevän 892 miljoonan euron verran.

Kuntien verotuloja lisätään jäteveron tuotolla ja tarkistamalla kiinteistöjen arvostamisperusteita.

Lähipalveluihin ja -demokratiaan ohjataan hankerahaa 0,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomen EU-maksut ovat vuonna 2017 noin 1,9 miljardia euroa.

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken, Geodeettisen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen yhteistyötä tiivistetään vuoden 2015 alusta uuteen Elma-keskukseen.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsäntutkimuslaitos lakkautetaan vuonna 2015 ja tilalle tulee Luonnonvarakeskus.

Rajavartiolaitosta vahvistetaan rajanylitysliikenteen kasvuun 10 miljoonalla eurolla. Imatran ja Vaalimaan rajanylityspaikat saavat 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 0,3 miljoonaa vuosina 2015–2017.

Poliisin palvelutaso pyritään hallituksen mukaan säilyttämään entisillä rahoilla ja toimintaa tehostamalla. Suojelupoliisi saa terrorismin torjuntaan 1,6 miljoonaa vuodessa.

Puolustusvoimat toteuttaa jo päätetyn uudistuksen. Alueellisia joukkoja ja kaukovaikuttamista kehitetään ja materiaalihankinnoissa säästetään, samoin kuin harjoitustoiminnassa vuoteen 2015 saakka.

Asevelvollisten ja vapaaehtoisten naisten päivärahoihin tehdään määrävuosin tarkistukset ja kaikki kotimaan lomamatkat tulevat vuonna 2014 maksuttomiksi.

Edelleen Suomeen perustetaan kyberturvallisuuskeskus, kattava sähköisten palveluiden palveluväylä ja kasvurahoitusohjelma muun muassa pk-yritysten kasvun tukemiseksi.

Taistelu harmaata taloutta vastaan jatkuu. Aluehallintovirastot saavat 0,28 miljoonaa euroa rahanpesun ja terrorismin valvontaan ja verohallinto 2,2 miljoonaa euroa vuodessa harmaan talouden torjuntaan.

Aluehallintovirastot saavat lisäksi vuosittain 1,7 miljoonaa euroa lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaan ja ympäristölupatehtäviin.

Uusi kotouttamisen osaamiskeskus saa tukemis-, tiedotus- ja kehittämistyöhön 2 miljoonaa euroa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden arvioidaan vähenevän nykyisestä 3 900 henkilöstä noin 3 500 henkilöön vuoteen 2017 mennessä. Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan 29 miljoonalla eurolla vuodesta 2015.

EIJA MANSIKKAMÄKI

Avaa artikkelin PDF