Poliisi: Satakunnansusitilanne kestämätön
Vuorenmaan seuratalo Köyliössä pullisteli torstain susi-illassa. Komissario Tuomo Katajisto Satakunnan poliisista piti alueen susitilannetta kestämättömänä. Veikko Niittymaa Kuva: Viestilehtien arkistoKÖYLIÖ (MT)
Susihavaintoja on niin paljon ja aivan pihapiiristä, että kynnys pakkokeinolain käyttämiseen on jatkuvasti esillä. Se ei ole kuitenkaan oikea ratkaisu yhä pahemmaksi käyvään ongelmaan, toteaa komisario Tuomo Katajisto
Satakunnan poliisilaitokselta Porista.
Riistanhoitopiirin koolle kutsuma susi-ilta veti Köyliön Vuorenmaan seuratalon ääriään myöten täyteen torstaina. Kaikki eivät edes mahtuneet sisään.
Sisälle sulloutui viitisensataa ihmistä, joista puolelle riitti istumapaikka. Ulkona värjötteli parisataa, kun tilaisuus alkoi.
Yksin Köyliöstä ja Säkylästä on 84 petoyhdyshenkilöiden vahvistamaa susihavaintoa tänä vuonna, kaikki alle sadan metrin päässä asunnosta.
Alueen susikantaa pidettiin suurempana kuin viralliset tiedot kertovat.
Täällä on yhden sijasta kaksi laumaa, vakuutti petoyhdyshenkilö Kari Kojo Vampulasta. Loimijoen itäpuolen lauma puuttuu rekisteristä.
Asialle pitää tehdä jotain äkkiä ja saada sudet pois taajamista ennen kuin ensimmäinen ihmisuhri tulee, vaati Maarit Markkula Taajamasusi-yhdistyksestä.
Emma Laurila Huittisista kyseli, voivatko sudet käyttäytyä lajityypillisesti, kun asutuksen takia joutuvat tulemaan pihoihin. ”Tämä lisää susien vaarallisuutta. Tilanne ei ole hyvä ihmiselle eikä sudelle.”
Tilaisuus paljasti karusti susipolitiikan tulokset. Useat pienten lasten äidit kysyivät, mitä he voivat tehdä. Lapsia ei uskalla päästää iltaisin ulos, jos pihapiiristä löytyy viikoittain susilauman jälkiä.
Viranomaiset levittelivät käsiään.
Kymmeniä käsiä nousi ylös, kun kysyttiin, monellako on pieniä lapsia, joiden elämää sudet rajoittavat.
”Hitto vie, tehkää jotain. Minulla ei ole asetta. Susia on aivan liikaa eikä lasten kuljetuksia pysty järjestämään”, tuskaili Tiina Kankare.
Tätä ei kaupungeissa tiedetä. ”Kävin sukulaisissa kaupungissa eikä siellä uskottu, että susia todella on ja että ne haittaavat ihmisten elämää”, Matti Haikonen Säkylästä muistutti.
Yleisöpuheenvuorossa annettiin vinkiksi käyttää kaikkein voimakkaimman hajuisia deodorantteja ja saippuaa. ”Ostakaa kemikaliokauppa tyhjäksi.”
Maaseudulla lapset ovat tottuneet kulkemaan luonnossa ja metsissä. Tämä rajataan nyt meidän lapsilta, Samuli Vahteristo murehti.
Kyse on myös kansanterveydestä. Työterveydenhoitaja patistaa lenkille päivittäin, mutta susien takia ei huvita lähteä ulkoilemaan.
Rehtori Minna Mäntyranta Säkylästä tuskaili, että koulun pitää taata turvallinen matka. Miten sen teet, jos osa lapsista joutuu kävelemään muutama sata metriä metsän läpi ja odottelemaan pimeässä tien varressa kuljetusta, jos susien jälkiä on säännöllisesti pihoissa.
Ei kaikkia 125 oppilasta voi lähteä kuljettamaankaan. ”Ei ihmisen elämän kuulu olla sellaista, että pitää pelätä susia.”
Alueen kunnanjohtajilta ja päättäjiltä vaadittiin ryhtiä, jotta kaatolupia saadaan. Samoin valtiolta pitää karhuta rahat koululaisten susikyyteihin.
Sudet ovat tulleet niin röyhkeiksi, etteivät ne enää pelkää ihmisiä.
Mauri Krusberg Köyliöstä katsoi, että susien ihmispelon palauttamiseksi jokaisesta laumasta pitää metsästää vähintään yksi eläin vuosittain.
Ongelma johtuu pitkälti siitä, että susien on annettu levittäytyä alueelle, missä on runsaasti astutusta. Tämä tuli esille ensin Varsinais-Suomessa ja nyt täällä, toteaa riistapäällikkö Antti Impola Suomen Riistakeskuksesta.
Suden ja ihmisen kohtaamista on lähes mahdoton välttää. Se johtaa samalla siihen, että sudet tottuvat ihmisiin.
Timo Grundström Kokemäeltä tivasi, kuka ottaa vastuun, jos joku jää suden suuhun. ”Se ei ole poliisi, vaan ne, jotka ovat sallineet suden asettua tänne.”
Poliisin mukaan valtio korvaa täysimääräisesti suden ihmisille aiheuttamat vahingot. Kuolemantapauksessa se tarkoittaa yleensä 7 000 euroa.
Sali repesi, kun joku tokaisi, että susi on arvokkaampi kuin ihminen. Sen hinta on 9 000 euroa.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
