”Salon tarinasta ei tullut ihan se, mitä sen piti olla” – aikoo silti olla Suomen tunnetuin maatalouskaupunki ensi vuonna
Kaupunginjohtaja Lauri Inna uskoo maatalouteen yhtenä teknologiaveturina. Ison kuntaliitoksen kaupunki etsii kuitenkin talouden kurimuksessa säästöjä muun muassa palveluista.
”Väitän, että tarjoamme todella hyvät palvelut alueilla”, sanoo Salon kaupunginjohtajana kaksi vuotta toiminut Lauri Inna. Kuva: Sanne Katainen”Salon talous pysyy kireällä.”
”Vesihuollon yhtiöittäminen pitää Salon hetken pinnalla.”
”Lauri Inna on valmis karsimaan Salon palveluverkkoa.”
”Innan viesti: Meillä on töitä, tervetuloa!”
Tässä muutamia syksyn otsikoita. Mutta hetkinen! Eikös Nokian jälkeen kurjistunut kaupunki päässyt jo pinnalle, kun työttömistä insinööreistä tuli yrittäjiä ja asuntokauppakin alkoi vetää?
Saloa pari vuotta luotsannut kaupunginjohtaja Lauri Inna, 40, on silminnähden harmissaan synkistä otsikoista. Salo ei ole on ongelmapesäke, sillä kymmenen miljoonan euron alijäämään ovat syösseet ulkoiset syyt.
”Pienentynyt yhteisöverojen kertymä, samoin tuloveron tuotto ehkä ihmisten tehostuneen verosuunnittelun vuoksi, kiky-palautukset, kunta-alan palkankorotukset, valtion tulorekisterin muutokset”, Inna luettelee.
”Talous on tiukka, kun tulopuoli on mikä on ja 2,5 prosentin palkankorotuksiin menee kuusi miljoonaa euroa. Valtakunnantason muutokset ovat kuntatasolla nyt tosi isoja.”
Verotusuudistuksen ongelmat ovat kuihduttaneet kaikkien kuntien kassaa sadoilla miljoonilla euroilla. ”Rytmihäiriö” korjaantunee ensi vuonna, mutta osa tulopuroista pienenee pysyvästi.
”Salon tarinasta ei tullut ihan se, mitä sen piti olla”, Inna myöntää. Hän puhuu edelleen ”vanhasta” ja ”uudesta” Salosta, jakoviivana kymmenen kunnan yhdistyminen vuonna 2009. Samaan saumaan osuivat myös Nokian loppu ja talouden yleinen alamäki.
”Sijaintimme on ehkä paras mahdollinen, mutta tilanne hetkellisesti kaikkein vaikein. Olemme koko maata ajatellen ihan rintamailla, mutta toisaalta Turun kasvuvyöhykkeen reunalla.”
Turku-Tampere-Helsinki-kolmiossa asuu lähes puolet suomalaisista. Sama tilanne eli hyvät kulkuyhteydet, iso kuntaliitos ja supistuva väestöennuste on takana myös Kouvolalla.
”Mutta meillä on toivoa. Olemme vielä Nokian jälkeen sellaisessa kunnossa, että pystymme ja meillä on intohimoa tehdä asioita tulevaisuuden teknologioilla. Lyömme vaikkapa kiinalaiset monella alalla, esimerkiksi aurinkopaneeliosaamisessa.”
Mutta koska rahat eivät paisuneiden menojen vuoksi riitä, kaupunki aikoo yhtiöittää vesiliikelaitoksensa ja perata palveluverkkonsa. Ylijäämää tulee ensi vuonna lähes 20 miljoonaa euroa, mutta valtionosuudet kasvavat vielä kahdeksalla miljoonalla eurolla 115 miljoonaan.
”Mutta valitusvirren pitää nyt muuttua, koska Salossa on monia suuria onnistumisia. Taloja nousee, asuntokauppa käy, työpaikkoja on auki ja maaseutu kehittyy. Työttömyysprosentti on nyt 9,3 eli sama kuin Nokian parhaina vuosina”, Inna huomauttaa.
”Tehtäväni on lain mukaan pistää hanttiin supistavalle kehitykselle. Kyllä tämä tästä lähtee, porukka on vain niin hirveän hätäistä. Vahvalla aluetaloudella on valtava merkitys. Sen pitää onnistua.”
Vammalassa syntynyt Inna johti aiemmin Hattulaa ja Punkalaidunta, joten maaseutu on hänelle tuttu juttu. Maatalouden innovaatiot sytyttävän häntä siinä missä uusi akkutehdas, yrityskampus, ekovoimalaitos tai liuta uusia teknologiayrityksiä.
Myös Salon visio kymmenen vuoden takaa on voimassa: olla vuonna 2020 Suomen tunnetuin ja arvostetuin maatalouskaupunki.
”Ilman muuta! Ainakin yksi tunnetuimpia. Täällä on monia todella isoja ja kunnianhimoisia maatiloja, ja teknologiaa käytetään myös maataloudessa, ja se näkyy isoissa sadoissa”, Inna sanoo luetellen muun muassa Tilasiemenen, Antti-Teollisuuden, Birkkalan tilan ja Maitohuhdan.
Salossa on 900 maatilaa, jotka saavat 36 miljoonaa euroa tukia. Peltoa on 55 000 hehtaaria, ja tilojen keskikoko on noussut kymmenessä vuodessa 13 hehtaarilla nykyiseen 60 hehtaariin.
Säästöjen saamiseksi julkisuudessa on ollut esillä henkilöstömenojen supistaminen vaikka lomautuksin, sairauspoissaolojen leikkaaminen, keskustan päiväkotien yhdistäminen sekä koulu- ja terveysasemaverkon perkaus.
”Koulumuutoksia tulee. Tiivistetään niin, että saadaan tehoja irti nykyisestä järjestelmästä. Se koskee kaupunkialuettakin, eli tämä ei ole mikään yksipuolinen kyläkoulujen lakkautusoperaatio.”
”Elinvoimaratkaisuja” ei kaihdeta, joten esimerkiksi Rekijoen 1990-luvun puolivälissä tehty ja 2000-luvulla laajennettu koulu on myynnissä.
”Jos ei ole oppilaita, ei tyhjiä tiloja ole varaa ylläpitää. Mutta meillä on erittäin vahvat vanhat entiset kuntakeskukset ja palvelut, vertaapa mihin tahansa kuntaliitoskaupunkiin.”
Esimerkiksi Kiikalan kirjasto on automatisoitu, maaseudun joukkoliikennettä kehitetty ja Perniöön nousee uusi koulu, kun entisessä oli sisäilmaongelmia.
Lue lisää: Salon kylät pitävät kiinni kaupungin maksamasta kyläasiamiehestä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
