Asiantuntijat erimielisiä talouden elvytyksestä
Hallituksen on pakko sopia budjettiriihessä taloutta elvyttävistä toimenpiteistä, kommentoi Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm ajankohtaista talouskeskustelua. ”Rahaa on vähän, joten laajaan elvytykseen ei ole varaa”, hän toteaa.
Kuva: Kari SalonenPellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holmin mukaan rahaa elvytykseen saataisiin varojen uudelleenkohdentamisella ja budjetin sisäisillä siirroilla. Hän haluaisi valtion käyttävän tasettaan kuten yritykset.
”Kasvupanostusta pitäisi kerätä omaisuuden myynnistä, ei pelkästään budjetin tuloista ja menoista.”
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola ei laske täsmäelvytyksen varaan.
”Jos rautateitä ja maanteitä pitää rakentaa pitkällä aikavälillä ja jos on varaa aikaistaa niitä toimenpiteitä nyt, niin silloin se on järkevää. Mutta ei niiden vaikutus kovin suuri ole.”
Pohjolan mukaan täsmätoimet eivät ratkaise Suomen perusongelmaa, tehdasteollisuuden matalalennosta seurannutta rakennemuutosta.
”Siihen tilaan, missä talous nyt on, ei elvytyksellä voi vaikuttaa”, hän toteaa.
Pohjola korostaa, että vaikka elvytystoimista päätettäisiin nyt ja pantaisiin toimeen ensi vuoden aikana, ne vaikuttavat vuoden tai kahden viiveellä.
Yle Uutisten kyselyssä kaksi kolmesta ekonomistista kannattaa elvytystä pikkusummilla, mutta jättielvytystä ei halua kukaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
