Perustavia arvovalintoja
Maaseudulla on oma arvo. Joissain maaseudun tiiviissä yhteisöissä on vielä hyvin säilynyt kylähenki ja naapuriapu: kylän lapsista huolehditaan yhdessä, tehdään talkootöitä, ikäihmisistä pidetään yhdessä huolta ja naapurit huolehtivat toisistaan.
Tämän kaltainen yhteisö on hyväksi ihmiselle, koska se kasvattaa ottamaan vastuuta omista lähimmäisistään ja luo turvallisuutta.
Maaseutua yritetään kuitenkin autioittaa monilla vastuuttomilla päätöksillä, kuten ajoneuvoveron korotuksella, kyläkoulujen lakkautuksilla ja terveyspalveluiden kurjistamisella. Tätäkö halutaan?
Perheellä ja suvulla on oma arvo. Ihmiset tarvitsevat toisiaan.
Vanhuksia unohdetaan laitoksiin, sukulaisista ei pidetä huolta ja isäntiä tuomitaan sakkoihin siitä, että he ovat puolustaneet omaa kotiaan murtovarkailta. Mitä enemmän
vastuuta lähimmäisistä ulkoistetaan valtiolle, sitä kylmemmäksi yhteiskunta menee. Voiko näin jatkua?
Työllä on oma arvo. Jos joku on omalla työllään ansainnut palkkansa, sitä pitää arvostaa, koska se on vaatinut uhrauksia
ja valvottuja öitä. Yhden menestys heijastuu myös koko yhteisöön.
Suomessa on tilaa yrittää. On päättäjistä kiinni, annetaanko siihen mahdollisuus.
Itsenäisyydellä on oma arvo. Valtiollisen itsenäisyyden takeena on viime kädessä oma armeija. Mitä enemmän EU:lle annetaan valtaa, sitä vähemmän suomalaiset saavat päättää asioistaan.
Ihmiset tietävät kylissä paremmin omat asiansa kuin Brysselin byrokraatti.
Kunta on perheiden ja sukujen muodostama yhteisö, jossa tulee olla turvallista elää ja ihmiset voivat vaikuttaa omiin asioihinsa.
Kuntien pakkoliitoksilla viedään vaikutusmahdollisuudet ja autioitetaan reuna-alueet.Tämäkö on toivottava suunta?
Aleksi Hernesniemi
eduskuntavaaliehdokas (ps.)
Kannus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
