Turpeen energiakäyttö puolittuu vuoteen 2030 mennessä - ei veronkorotuksille

Turveyrittäjät kärsivät viime vuonna kuivuuden tuomista ongelmista. Nyt uskoa nakertavat puheet alan alasajosta. Kuva: Lari Lievonen

Turpeen energiakäyttö on kirvoittanut pitkään kiivasta keskustelua. Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikan mukaan päästöoikeuksien hinta tulee puolittamaan turpeen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä, jos päästöoikeuksien hinta pysyy nykytasoilla.

Veronkorotuksilla turveala lyötäisiin maahan kokonaan, eikä se ole Laurikan mukaan toivottavaa.

Bioenergia ry:n turpeesta vastaava toimialapäällikkö Hannu Salo muistuttaa, että turpeesta tehdään paljon muutakin. Esitetyt kovat veronkorotukset söisivät pohjan muulta valmistukselta.

"Se vaikuttaisi ensimmäiseksi kuivikkeisiin, joka on eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeää, samoin se vaikuttaisi kasvualustabisnekseen", Salo sanoo.

Samasta suosta on yleensä otettu alempi kerros energiaksi. Jos sille ei ole markkinoita, ei ylemmänkään kerroksen korjuu kannata. Alan yrittäjät ovat olleet kovilla, ja viime kesän kuivuus tuli monille kalliiksi.

Vapon tuotannossa energiaturpeen osuus laskee kaiken aikaa. Liikevaihdosta sen osuus on laskemassa jo viidennekseen. Tulevaisuuden uusiiin high tech -tuotteisiin turvetta kuluu paljon nykyistä vähemmän, mutta niistä voisi muhia miljardiluokan bisnes. Siksi ala haluaa aikaa turvetuotannolle.

Esimerkiksi Irlannissa päätettiin muutama vuosi sitten 12 vuoden siirtymäajasta turpeen alasajolle. Sillä haluttiin turvata, että alan ihmiset työllistyisivät muihin tehtäviin.

Bioenergia ry:n laskelmien mukaan vuonna 2018 turvetuotannon suora työllistävä vaikutus Suomessa oli noin 2 300 henkilötyövuotta. Kun mukaan lasketaan kerrannaisvaikutukset, nousi luku 4 200 henkilötyövuoteen.