Kuilu työmarkkinaosapuolten välillä pysyy ennallaan – sovun etsintä keskeytyi torstaina
Työmarkkinajärjestöt keskeyttivät torstaina neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta.
Palkansaajajärjestöjen puheenjohtajat poistuivat Etelärannasta pian puolenpäivän jälkeen.
Torstaiaamuna työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat Helsingin Etelärannassa selvitysmies Juhani Saloniuksen johdolla.
MT:n mennessä painoon torstaina iltapäivällä oli epäselvää, miten neuvottelut jatkuvat tästä eteenpäin.
Keskiviikkona osapuolet olivat koolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi myöhään keskiviikkoiltana, että neuvotteluosapuolet ovat kannoissaan kaukana toisistaan.
”Osapuolet ovat aika kaukana siitä, että voitaisiin sanoa, että sopimus olisi syntynyt tai lähellekään syntymistä.”
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen korosti keskiviikkona, että yhteiskuntasopimusneuvotteluja kannattaa jatkaa, jos eri osapuolet voivat sitoutua selkeästi mitattavissa oleviin yhteisiin tavoitteisiin.
”Pitää olla olemassa sellaiset elementit, että tehdyt päätökset voidaan konkreettisesti muuttaa miljardeiksi lähivuosina. Tällöin sopimus on uskottavalla pohjalla”, Vanhanen totesi.
Samoilla linjoilla olivat pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.).
Suurin palkansaajajärjestö SAK puolestaan ilmoitti, ettei hyväksy yhteiskuntasopimukseen hallituksen vaatimaa numeerisesti mitattavaa tavoitetta.
Hallitus on aiemmin uhannut toteuttaa yhteensä noin 1,5 miljardin euron edestä lisäleikkauksia, jos yhteiskuntasopimus kariutuu.
Porkkanana yhteiskuntasopimuksen syntymiselle väläytettiin veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille.
Sipilä on korostanut, että perjantai on ehdoton takaraja sille, aloitetaanko varsinaiset yhteiskuntasopimusneuvottelut vai tyssääkö prosessi alkuunsa.
”Pitää olla aikaa myös vaihtoehtoisille toimille, jollei ratkaisuihin päästä.”
Hallitus on tavoitellut yhteiskuntasopimuksella viiden prosentin ”tuottavuusloikkaa”.
Viime vuosina suomalaisten yritysten tuottavuus on laskenut rajusti kilpailijamaihin verrattuna.
Kun vienti ei vedä ja valtionvelka sekä työttömyys ovat kasvussa, on hallitus pyrkinyt sitouttamaan työmarkkinajärjestöt yhteiseen sopimukseen, jolla Suomen huvennutta kilpailukykyä palautettaisiin.
Palkansaajapuolella on kuitenkin koettu, että hallitus on valmistellut yhteiskuntasopimusta liiaksi työnantajapuolen ehdoilla.
Jukka Koivula
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
