Koulunavetta maksaa itsensä maidolla takaisin
Kauhajoen rakentajaopiskelijat käyvät opettajiensa ohjauksessa navettatyömaalla harjoittelemassa. Koulun oma työmaa antaa opiskelijoille tuntumaa pitkäjänteiseen työntekoon. Mirja Koivisto Kuva: Viestilehtien arkistoKAUHAJOKI (MT)
Olikohan Suupohjan koulutuskuntayhtymän päättäjillä mielessä uusi opetusnavetta, kun noin kuusi vuotta sitten maatalousoppilaitokselle valittiin johtajaksi rakennusinsinööri Esko Lehtimäki.
Suunniteltua tai ei, nyt navettaa rakennetaan. Parhaillaan pohjaan valetaan lantakuiluja.
Lehtimäki uskoo uuden navetan tuovan koululle vetovoimaa ja sen mukana opiskelijoita. Oppilaita koulussa on tosin jo nyt yli 200, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Entinen rakennusalan kouluttaja Lehtimäki on innoissaan siitä, että saman ammattikoulun rakennusalan opiskelijat pääsevät koulun omalle työmaalle harjoittelemaan ja seuraamaan, miten iso hanke edistyy.
Maitotalouden kehittämistarvetta ei ollut Lehtimäen mukaan kovin vaikeaa perustella. Kuntapäättäjät vakuuttuivat siitä, että hanke työllistää paikallisia yrityksiä ja ihmisiä. Lisäksi lehmät tuovat rahaa – laskelmien mukaan kymmenen vuoden kuluttua 1,3 miljoonan euron navetta on maksettu takaisin.
”Tavoitteena on tuottaa uudessa navetassa vähintään 600 000 litraa maitoa vuodessa.”
Lehtimäki kiittelee koulun henkilökuntaa siitä, että maidon laatu on tasaisen hyvää, vaikka koulunavetassa hoitajat vaihtuvat jatkuvasti.
Koulun nykyinen parsinavetta on vuodelta 1985. Siellä on 26 lypsylehmää ja kymmenen hiehoa kasvamassa tuotannon lisäämistä varten. Tavoitteena on saada uuteen navettaan 60 lypsävää.
”Lehmille riittää rehua. Saamme peltoa viljelyyn 170 hehtaaria.”
Kauhajoen navettahankkeen pääurakoitsijana on oppilaitos itse. Syy järjestelyyn on siinä, että omistajat eli kunnat halusivat rakennusvaiheen työllistävän paikallisia yrityksiä ja käyttävän lähialueen materiaaleja.
”Olemme jakaneet hankkeen niin, että se koostuu kymmenistä pienistä osaurakoista, jotka kilpailutamme. Se työllistää koulua paljon, mutta sen ansiosta paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus saada urakoita.”
Lehtimäki epäilee, että ulkopuolisen urakoimana työmaalla huhkisivat muut kuin suomalaiset rakennusmiehet.
Viime aikoina Kauhajoen maatalousoppilaitoksen opiskelijamäärät ovat olleet nousussa. Lehtimäki uskoo syyn olevan siinä, että koulusta saa eväät monelle alalle.
Opinnoissa tulevat tutuiksi kasvien ja eläinten ohella myös koneet, niiden korjaus ja metsätyöt. Esimerkiksi hyviä hitsaajia tarvitaan koko ajan ja kaikkialla Suomessa.
”Täällä tehdään isoimpina töinä valtavia traktoreiden peräkärryjä. Sellaiselle osaamiselle on kysyntää.”
Myös koulun on pysyttävä kehityksessä mukana. Lehtimäen uusin kehitysidea on navetassa syntyvällä lietteellä toimiva biokaasulaitos.
Sellaisen Lehtimäki haluaisi rakentaa, jotta opiskelijat saisivat energiaoppia ja koulu omatekoista sähkövirtaa.
HANNA LENSU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
