Räsänen: Pelastuslaitoksia karsitaan, palvelutaso ei kärsi
Pelastustoimi pysyy kunnallisena järjestelmänä. Valtiovalta antaa uudistukselle suuntaviivat, säästöpäätökset tekevät kunnat ja pelastuslaitokset. Raisa Kyllikki Karjalainen Kuva: Viestilehtien arkistoSisäministeriö ehdottaa nykyisten 22 pelastuslaitoksen tilalle 11 pelastuslaitosta vuoden 2016 alusta lähtien.
Taustalla on hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoite kuntien lakisääteisten velvoitteiden karsimisesta. Niillä haetaan miljardin euron säästöjä kuntien toimintamenoissa 2017.
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan pelastustoimella ei ole velvoitteita, joita voitaisiin karsia ilman, että se vaikuttaa onnettomuusriskeihin tai kansalaisten saamiin palveluihin. Siksi toimintaa tehostetaan organisaatiouudistuksella.
Pelastustoimen aluejako noudattaisi 2016 siis poliisilaitosten uutta aluejakoa. Se tuli voimaan tämän vuoden alussa.
Räsäsen mukaan pohjaksi harkittiin myös kuutta hätäkeskusaluetta, mutta ajatuksesta luovittiin, sillä alueista olisi tullut liian isoja.
Pelastustoimen osuus säästöistä on 7,5 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2012 tasosta.
Säästöjä haetaan päällystöstä. 66 henkilötyövuoden vähentäminen päällystötasolta tarkoittaa 3,3 miljoonan euron säästöä.
”Väkeä eläköityy niin paljon, että ei ole tarvetta irtisanoa henkilöstöä”, sanoo pelastusylijohtaja Esko Koskinen.
Toiset 3,3 miljoonaa säästöä saadaan tilanne- ja johtokeskusten ylläpidosta. Lisäksi hankintayhteistyöllä on tarkoitus säästää vajaa miljoona euroa vuodessa.
Valtio antaa suuntaviivat, mutta säästöt tulevat kuntien ja pelastuslaitosten omista päätöksistä. Räsänen painotti, että valtiovalta ei niitä sanele, toisin kuin poliisiuudistuksen yhteydessä.
Muutoskustannuksia on Koskisen mukaan vaikea arvioida.
Edellinen iso uudistus pelastustoimeen tehtiin vuonna 2004, kun yli 400 pelastuslaitoksesta muodostettiin 22.
”Palvelujen keskittyminen yhteen kaupunkiin sadan kilometrin päähän oli turha pelko ja on nyt turha pelko”, Koskinen sanoo.
”On todettu, että suuremmat yksiköt ovat järkeviä ja toimivia.”
Hänen mukaansa kansalaisten kannalta ei ole tärkeää se, missä ylin johto sijaitsee, vain se, missä paikallisyksiköt sijaitsevat.
Jos kunnat eivät saa keskenään päätettyä yhteistoiminnasta, päätökset tekee valtioneuvosto.
Kuntien lausuntoja aluejakouudistuksesta odotetaan 28. helmikuuta saakka. Räsäsen tavoitteena on tehdä päätökset uudistuksesta tämän hallituksen aikana.
”Poliisiuudistusta moitittiin kiireestä. Pidän hyvänä, että aikataulut eivät veny ja uudistukset saadaan aikaan.”
PAULA LIESMÄKI
Palvelujen keskittyminen
yhteen kaupunkiin
sadan kilometrin päähän oli turha pelko ja on nyt
turha pelko.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
