EU:n jäsenmaat eivät hyväksyneet kuohuttanutta yritysvastuusääntelyä Brysselissä

EU:n jäsenmailta ei löytynyt tarvittavaa tukea yritysvastuudirektiivin hyväksymiseksi Brysselissä. LEHTIKUVA / AFP.  

EU:n jäsenmailta ei löytynyt tarvittavaa tukea yritysvastuudirektiivin hyväksymiseksi Brysselissä. Asiaa käsittelivät keskiviikkona jäsenmaiden suurlähettiläät.

EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa Belgia tiedotti viestipalvelu X:ssä, että tarvittavaa määräenemmistöä sääntelyn hyväksymisen taakse ei löytynyt. Puheenjohtajamaa aikoo tarkastella tilannetta ja katsoa, voiko jäsenvaltioiden esittämiä huolenaiheita käsitellä Euroopan parlamenttia kuullen.

Yritysvastuudirektiivi uhkasi kaatua Brysselissä jo runsaat kaksi viikkoa sitten, mutta Belgia poisti sen tuolloin viime hetkellä kokouksen asialistalta. Useat maat, mukaan luettuna Suomi, ovat suhtautuneet direktiivin sisältöön kriittisesti.

Suomessa eduskunnan suuri valiokunta on katsonut, että Suomi voi olla osana isompaa joukkoa puoltamatta direktiiviä. EU:n säännöillä se tarkoittaa käytännössä samaa kuin hankkeen vastustaminen.

Suomessa hallitusta on hiertänyt muun muassa se, että ryhmäkanneoikeus laajenisi myös kuluttajaoikeuden ulkopuolelle. Hallituksen pelkona on, että esimerkiksi ammattiliitot tai ympäristöjärjestöt voisivat nostaa kanteita yksilöiden puolesta yrityksiä vastaan vastuuvelvoitteiden rikkomisesta.

Suurlähettiläät kävivät keskiviikon kokouksessaan direktiivistä keskustelun, mutta varsinaista virallista "kuolintodistusta" yritysvastuudirektiiville ei Brysselissä edelleenkään annettu. Samaan aikaan kesäkuun EU-vaalit lähestyvät vauhdilla ja työ lainsäädäntöhankkeiden edistämiseen tämän parlamenttikauden aikana on käymässä hyvin vähiin.

Yritysvastuudirektiivin hyväksymiseksi tarvitaan sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden siunaus, joten EU-maat eivät voi päättää omin päin pudottaa joitain kohtia sääntelystä pois.

Yritysvastuudirektiivin ajatuksena on velvoittaa yrityksiä selvittämään ja ehkäisemään toimintansa kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen ja ympäristöön. Tämä koskisi esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä, saastuttamista ja metsäkatoa. Useat suomalaiset järjestöt ovat kritisoineet Suomessa päätöstä olla puoltamatta sen hyväksymistä.

Myös suurlähettiläiden keskiviikon kokous kirvoitti tuoreeltaan kommentteja.

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér luonnehti järjestön tiedotteessa ratkaisua häpeälliseksi sekä Suomelle että EU:n isoille jäsenmaille Italialle ja Saksalle. Hän nosti esille kansalaisyhteiskunnasta ja elinkeinoelämästä tulleen laajan tuen uudelle sääntelylle.

Juuri Saksa ja Italia ovat olleet keskeisiä suuria maita hankkeen hyväksymisen tiellä. Finnwatch puolestaan on muun muassa yritysvastuun globaaleja vaikutuksia tutkiva järjestö.

Myös Pelastakaa Lapset, Suomen Unicef ja UN Global Compact Suomi kertoivat yhteisessä tiedotteessaan, että ovat huolissaan lapsen oikeuksien toteutumisesta keskiviikon kokouksen takia.