”Poliittiset suhteetkuntoon, metsästäjät”
”Olemme olleet ehkä vähän laiskoja, kohtaamme uusia haasteita, kun poliittinen ilmapiiri muuttuu koko ajan. Meidän metsästäjien tulee kyetä keskustelemaan kaikkien poliittisten ryhmien kanssa, eritoten eduskunnan kanssa”, kiteytti Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro eduskunnan eräkerhon seminaarin keskustelua tiistaina Helsingissä.
Eduskunnan eräkerhon seminaarissa esitelmöinyt EU:n metsästäjä- ja riistanhoitojärjestön ympäristöjohtaja Gabor von Bethlenfalvy totesi metsästäjäkunnan ikääntyvän koko Euroopassa.
Tästä huolimatta metsästäjien vapaaehtoisen työn arvo riistan ja luonnon hoidossa kasvaa.
Von Bethlenfalvy otti esimerkiksi Saksan ja Englannin. Saksan metsästäjät ripustavat luontoon 270 000 linnunpönttöä vuodessa ja siivoavat roskia metsistä ja niityiltä 180 miestyövuotta vastaavan ajan.
Englannissa metsästäjät hoitavat aktiivisesti 2 miljoonaa hehtaaria suojelualueita ja talkoilevat 2,7 miljoonaa työpäivää riistanhoidossa, mikä vastaa 12 000 miestyövuotta.
Von Bethlenfalvy kertoi, että Natura 2000 -ohjelma on hoidettu isossa osassa Eurooppaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa heitä kuunnellen ja heidän näkökohtiansa huomioiden.
Hän lainasi EU:n taannoisen ympäristökomissaari Stavros Dimasin kantaa vuodelta 2008: ”Natura-verkosto koostuu elävistä maisemista, joissa maanviljelys, kalastus, metsätalous ja metsästys voivat jatkua”.
Useimmissa Euroopan maissa Natura-alueilla voidaan metsästää, kunhan metsästys sopii yhteen alueen suojelutavoitteiden kanssa.
Von Bethlenfalvy otti esimerkiksi Kreikan, missä Natura-alueille on määrätty metsästyskieltoja ilman tieteellisiä perusteita.
Tämä on johtanut ristiriitoihin ja kiistoihin luonnonsuojelun ja paikallisen väestön muun maankäytön kesken.
”Metsästäjät eivät auta enää viranomaisia ja paikallishallintoa pulmatilanteissa, koska eivät saa metsästää.”
Hänen mukaansa Ranska edustaa toista ääripäätä. Naturassa ovat mukana kaikki, ja yhteistyö sujuu niin suunnittelussa kuin toiminnassakin kaupunkien ja syrjäalueiden ihmisten kesken hyvin.
Suomen ympäristöviranomaiset ovat ottaneet suojelussa lähtökohdaksi ”korttakaan ei katkaista” -asenteen. Kontron mukaan eduskunnan tahto oli, että metsästys on pääsääntöisesti sallittua Natura-alueilla, eikä luonnonsuojelulakikaan edellytä metsästyksen rajoittamista.
Nyt on meneillään Natura-alueiden käytön suunnittelu ja ympäristöviranomaisten kanta on, että metsästys on pääsääntöisesti kielletty. Kontro arvioi ympäristöministeriön ohjanneen kenttänsä tähän.
Metsästystä voidaan ja tulee Kontron mukaan sopeuttaa muuhun maankäyttöön.
”Esimerkiksi taajaman lähellä voidaan lykätä hirvijahdin aloitus marraskuulle marjastusajan jälkeen.”
Kontron mukaan on turha kuvitella, että metsästäjät pyydystävät minkkejä ja supeja Natura-alueelta sen jälkeen kun heiltä on ensin kielletty hirvenmetsästys.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka ”tuurasi lennosta” ympäristöministeri Ville Niinistöä (vihr.).
Pokka muistutti eduskunnan antamista selkeistä ohjeista, joiden mukaan paikallisia asukkaita kuullaan ja heidän esityksiään huomioidaan Natura-alueiden käyttösuunnitelmia laadittaessa.
Pokka kehotti metsästäjien ja riistanhoidon organisaatioiden ja ympäristöhallinnon ihmisiä vuoropuhelun syventämiseen. Eduskunnan seminaarissa se ei onnistunut, koska heti puheenvuoronsa jälkeen poistunut Pokka oli ainoa ympäristöhallinnon edustaja tilaisuudessa.
Lauri Kontro on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
