Vesilintujen kevätruokinta ei tarpeellista
Vesilintujen kevätruokinta jakaa metsästäjien ja riista-ammattilaisten mielipiteet.
”Ruokinnalla tuskin on kovin suurta vaikutusta laajemman alueen pesimäkantaan. Sorsanaaraat pyrkivät pesimään samoilla alueilla vuodesta toiseen ja palaavat synnyinalueensa tuntuman pesimään”, Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen kirjottavat kirjassa Suomalainen riistanhoito.
Hyvin sijoitetulla viljatarjonnalla voidaan saada lähijärven sorsapari pesimään omalla kosteikolla. Metsähanhen houkutusruokintaa Nummi ja Väänänen pitävät haitallisena, hanhisuon ainoa pesue saattaa joutua saaliiksi yhden illan aikana.
”Metsähanhien ruokinnasta metsästystarkoituksiin tulisikin luopua”, Nummi ja Väänänen kirjoittavat.
”Aikaiset sorsat löytävät ruokansa”, Sakari Muuttola Reisjärveltä sanoo. Hänen kosteikollaan on matalaa vettä laajalti, puolisukeltajat syövät mitä pohjasta löytävät.
Reisjärveläinen Ismo Kokkoniemi ripottelee ohraa kosteikkoihinsa maltillisesti keväällä. Vesilinnut tulevat paikalle ruokinnasta riippumatta.
Keväistä ruokintaa tärkeämpänä lähes kaikki pitävät ruokintaa syksyllä. Muuttolan mielestä syysruokinta on viivytystaistelua lintujen muuttoa vastaan.
Outokummussa Jaakko Ratilainen ruokkii kosteikoillaan vesilintuja ensimmäisistä sulapaikoista jäiden tuloon asti. Kaupallisia jahteja järjestänyt Ratilainen arvioi, että emot oppivat tuomaan poikasensa ruokintakohteisiin.
Riista-ammattilaisten mielestä ruokinta on hyödyllisempää syksyllä kuin keväällä. Viljatarjonnalla sorsat voidaan opettaa käymään tietyssä paikassa.
Metsästyksessä pitää säilyttää maltti. Ratilaisen taktiikkana on metsästää ruokittuja sorsia aloituspäivänä 20. elokuuta. Sitten pidetään viikon tauko ja metsästetään taas yhtenä päivänä, jonka jälkeen on jälleen viikon tauko.
Jos metsästetään joka päivä, linnut lähtevät syysmuutolle heti kun siivet kantavat. Tuleva syysmuutto voi alkaa varhain, vesilintujen pesintä on harvinaisen pitkällä jo tässä vaiheessa vuotta.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
