Marttila: Viljelijöiden taloustilanne on päättäjien tiedossa
Maanviljelijöiden heikko taloustilanne ei johdu suhdanteista, vaan on rakenteellinen ongelma, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi.
”Taloustilanne ei johdu suhdanteista, siitä on turha puhua. Markkina-asema on hiipimällä heikentynyt reilut kymmenen vuotta ja jokaisessa muutoskohdassa on maatalous ottanut vähän takkiin.”
Kehityksen seurauksena tuotantopanosten ja myyntituotteiden hintojen välille on revennyt suuri kuilu.
Tämän kuilun kaventaminen olisi MTK:n tärkeimpiä tehtäviä, selvisi tuottajaliittojen syyskokouksissa.
Taloushuoli oli päällimmäisenä mielessä lähes jokaisessa kokouksessa. Siksi Marttila nyt selittää, mitä keskusliitto on tehnyt.
”MTK on kertonut hallitukselle mallin, miten viljelijöille saataisiin tupo-korotus. Mutta hallitus päätti, että viljelijöille sitä ei anneta. Päätös on poliittinen”, Marttila sanoo ja viittaa syksyllä päätettyyn yleiseen kahdenkymmenen euron palkankorotukseen.
”Viljelijöiden taloustilanne on kyllä päättäjillä tiedossa”, Marttila vakuuttaa.
Kokouksissa nousi esille huoli siitä, miten MTK häärää monella alueella ja jääkö maatalouden etu ajamatta. Keskusliitto järjestää matkoja ja junailee järjestöuudistusta.
”Haluaisin, että edunvalvonnan kärki kohdistetaan päätoimisen perheviljelmän edun ajamiseen”, MTK-Teiskon puheenjohtaja Heikki Nätkin Pirkanmaalta linjasi.
Marttilan mukaan MTK on laajasti maatalouden, maaseudun ja maaseutuyrittäjyyden asialla. Siitä on päätetty Turussa 2007 ja linja sai tuen Savonlinnassa 2012.
”Ajatus lähtee siitä, että nykyisin maatilojen toiminta on äärimmäisen monimuotoista. Lisäksi yhteisöllisyys ja paikallinen toiminta on keskeistä edunvalvonnan kannalta.”
Yksi esimerkki tästä on yhdistysten jakama kuntapäättäjäopas 214 kunnassa.
”Lisäksi nostetaan tulevaisuuden uskoa ja rakennetaan elämän iloa.”
Marttila lupaa, ettei maataloutta unohdeta. Esimerkiksi nitraattiasetuksen muutokseen suhtaudutaan edunvalvonnassa erittäin vakavasti.
Aika ajoin järjestöväki haluaisi käyttää näkyviä keinoja. Nytkin vihtiläinen Jaakko Kuismanen vaati: ”Pitäisi kovistella, antaa tukkapöllyä ja laittaa nyt traktorit liikkeelle Helsingin puoleen!”
Marttila lupaa, että traktorimarsseja järjestetään kyllä, jos ollaan tosissaan tulossa.
”Viime aikoina väen saaminen liikkeelle on ollut vaikeaa, sillä kaikki ovat niin kiinni tilan töissä. MTK:n mielenilmaisut eivät kuitenkaan ole poissuljettuja.”
Marttilan mukaan on tapana, että kokouksissa puhutaan suoraan, mutta rakentavasti. Tänä vuonna kritiikki ei ollut täysin musertava.
”Jos nyt ei kiitoksia tullut, niin on tuotu myös tyytyväisyyttä esille.”
Tyytyväisyys liittyy siihen, että kuluttajien asenne maaseutua ja maataloutta kohtaan on muuttunut.
”Hallitusta ja EU:ta kritisoidaan, eikä markkinoilla mene hyvin. Mutta meillä on kansalaisten tuki. Ei sympatia ketään elätä, mutta luottamus on hyvä lähtökohta.”
Kokouksissa on myös puolustettu keskusjärjestöä.
Ilmajokelaisen Timo Kankaanpään mielestä jäsenille pitää kertoa myös onnistumisista.
”Liian helposti omaa järjestöä mollataan.”
Maanviljelijää kuristavaa byrokratiaa kritisoitiin lähes jokaisessa kokouksessa.
MTK:n toinen puheenjohtaja Mauno Ylinen oli Pirkanmaan kokouksessa vastauksessaan voimaton:
”Puhe ei tehoa ja lyödä ei saa, mitä voidaan tehdä.”
Juha Marttila kävi syksyllä Satakunnan tuottajaliiton kokouksessa ja kolmessa metsänomistajaliiton kokouksessa.
MTK:n käytäntönä on, että kaikissa kokouksissa on keskusliiton edustaja.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
