Päätoimittajalta Kahden maailman sota
Kolme viikkoa sitten OP-palatsissa oli paha päivä. Tuli tieto siitä, että kilpailija If on tehnyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) selvityspyynnön OP:n toiminnasta.
If epäilee, että OP-ryhmä myy vahinkovakuutuksia alihintaan bonusten suojissa.
OP:n johdon harmia ei vähentänyt se, että selvityspyynnön oli tehnyt asianajaja Mikko Alkio, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) luottomies. Alkio kokosi alkukesästä yhteiskuntasopimusta Sipilän apuna.
If:n selvityspyyntö ei ole pikkukantelu. Se on kuukausia valmisteltu sodanjulistus. Se on kova mutta laillinen ase, jolla saa kilpailijan rivit hetkeksi sekaisin.
Taistossa ottaa mittaa kaksi talousmaailmaa, ja samalla kaksi voimamiestä, OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen sekä If:n omistajan Sammon että Nordean hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos.
Karhinen on osuustoimintamies henkeen ja vereen. Hän lähtee siitä, että osuuskunnan johdon ainut tehtävä on maksimoida asiakasomistajien taloudellinen hyöty.
Wahlroos on puhdasverinen markkinatalouden edustaja. Hänelle yhtiöjohdon ainut tehtävä on maksimoida laillisin keinoin osakkeenomistajan sijoituksen arvo.
Kumpikin tekee, mitä opettaa. Karhinen veti Pohjolan pörssistä ja palauttaa osuuspankin Helsinkiin. Sampo ja Nordea takovat huipputulosta, ja Wahlroosille on kertynyt jättiomaisuus. Karhinenkaan ei kuulu köyhälistöön.
Herrat ovat erilaisia, mutta kummallakin on vahva side maaseutuun.
Wahlroos pitää Joensuun kartanoa Halikossa. Hän on entisöinyt sen entisen isännän Gustav Mauritz Armfeltin ajan asuun. Wahlroosia on vaikea kuvitella traktorin pukille.
Karhinen omistaa metsätiloja ympäri Itä-Savoa ja tekee itse metsätöitä.
Molemmat osaavat julkisuuspelin. Wahlroos on pysynyt nyt sivussa, mutta Karhinen on lähtenyt vastaiskuun koko persoonallaan. Onko se viisasta, aika näyttää.
Miksi selvityspyyntö on tehty nyt ja onko siinä mieltä?
Ehkä If on pelästynyt. OP-ryhmä voi – kun Pohjola on pois pörssistä – toimia aidosti ryhmänä ja tarjota siitä syntyviä asiakasetuja. Niihin ankarassa tulospaineessa olevan If:n on vaikea vastata.
Jos katsoo OP:n tulosta, alihintaan se ei näytä myyvän mitään. Ryhmä teki tammi-syyskuussa voittoa ennätykselliset 926 miljoonaa euroa.
Voitonjaosta vain viidennes menee taloudellisena hyötynä asiakkaille. Lähes saman vie verottaja. Ryhmä on maan kovin veronmaksaja. Jos on hyvää tahtoa, senkin voi kokea osuuskunnan tehtäväksi.
Myös If menestyy. Se teki vuonna 2014 eri maissa yhteensä lähes miljardin voittoa.
Keskinäinen kilpa on kovaa. Areenalla on tosin muitakin, kuten LähiTapiola.
Mitä taloussodasta seuraa?
Ainakin finanssialalle tulee pitkä jääkausi. Karhinen lähti jo ovet paukkuen Finanssialan keskusliitosta FK:sta.
Luvassa on myös kuluttava ja kallis juridinen prosessi – varsinkin OP-ryhmälle.
Yhden taiston If on jo voittanut. Leima on lyöty, OP on joutunut puolustuskannalle, sen johdon huomio on kaapattu, ja työyhteisö on ainakin hetken hämillään.
Kahden talousmaailman sodan häviäjä selviää ehkä vuosien päästä. Toivottavasti se ei ole reilu kilpailu, joka takaa suomalaisille tehokkaat pankki- ja vakuutuspalvelut sekä mahdollistaa erilaiset yrittämisen muodot.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
