Sipilä: Yhteistyössä perussuomalaisten kanssa oli liikaa riskejä

Kuva: Lari Lievonen

"Ensisijainen tehtäväni on pitää kaikissa olosuhteissa huoli siitä, että maassa on toimintakykyinen hallitus ja että asioissa, joissa on päästy eteenpäin, voidaan jatkaa", keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä sanoi tiedotustilaisuudessaan pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa maanantaina illansuussa.

Sipilän mukaan neuvotteluissa kävi ilmi, että arvopohjassa on suuri ero, jos Jussi Halla-ahon johtama puolue olisi jatkanut hallituksessa.

"Hallitusohjelmaan on täysin mahdotonta kirjata kaikki, mikä eteen tulee. Siksi pitää olla yhteinen arvopohja ja varmuus siitä, että kaikissa tilanteissa arvopohja ja yhteistyökyky säilyy. Eroja on aina, mutta arviomme oli, että riski kasvaa eikä toimintakyky ole aina taattu", Sipilä sanoi.

Epäilyjä herätti myös Halla-ahon aikomus johtaa puoluettaan Brysselistä käsin, mutta Sipilän mukaan hän ja kokoomuksen Petteri Orpo vierastivat ajatusta neuvotella trion kesken ja varapuheenjohtajien varassa.

"Eikä kaikilla ministerinimilläkään ollut sitä luottamusta, mikä niillä pitäisi olla."

Sipilä kuuntelee ryhmien arviot ja päättää sitten prosessista tiistaina.

"Todennäköisesti menen presidentin luo ja pyydän hallituksen eroa. Tavoitteena on toimintakykyinen ja mahdollisimman tarkasti nykyisistä hallitusohjelmaa noudattava ohjelma."

Sipilän mukaan hänen tavoitteena on muodostaa enemmistöhallitus käytyjen neuvottelujen pohjalta. Uusi hallitus noudattaisi nykyistä hallitusohjelmaa mahdollisimman tarkasti.

Sipilä ja Orpo tiedottivat maanantaina, ettei heidän puolueillaan ole edellytyksiä jatkaa yhteistyötä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa. Tämä kävi ilmi Sipilän, Orpon ja Halla-ahon aamuisen tapaamisen jälkeen.

Halla-ahon mukaan syynä oli Sipilän haluttomuus tiukentaa hallitusohjelman maahanmuuttolinjauksia.

Orpo perusteli puolueensa kantaa perustuslailla ja YK:n ihmisoikeusperiaatteilla.

"Tämä on meille kynnyskysymys, emme hyväksy minkäänlaista vihapuhetta tai syrjintää."

Uusi Perussuomalaiset on Orpon mukaan kovin erilainen kuin mikä Jyväskylään meni. Ohjelmalliset kysymykset kuten Eurooppa-politiikan kehittäminen ja Suomen asema voivat vaatia nopeita hallituksen päätöksiä. Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaisten korostus on erilaista ja vaikeaa ymmärtää.

"Kysymys on inhimillisyydestä, koemme, että arvot ovat kovin erilaiset."

Yhteistyön päättäminen oli määrä viedä keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmien sekä kokoomuksen puoluehallituksen käsittelyyn maanantai-iltana.

Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kaikkonen viestitti, että tavoitteena on muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi ja toimintakykyinen hallitus, perusteena muun muassa sote- ja maakuntauudistuksen tärkeys.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoo, että Suomi saisi mahdollisimman nopeasti toimintakykyisen enemmistöhallituksen.

Keskustan entinen puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen arvioi MT:lle, että edessä on aidot hallitusneuvottelut, mutta että talous- ja EU-asioista vallitsee yhteiset näkemykset.

Yhteistyön päättyminen perussuomalaisten kanssa tarkoittaa puolueen korvaamista muilla puolueilla tai uusia vaaleja. Ilman vaaleja keskustan ja kokoomuksen kanssa hallitusneuvotteluihin ovat valmiita kristillisdemokraatit ja RKP. Niiden kanssa hallitus saisi eduskunnan nykyisillä paikkaluvuilla 101 edustajaa eli niukan enemmistön.

Sen sijaan SDP, vihreät ja vasemmisto suostuvat hallitukseen vain uusien vaalien kautta. Se ei ole ihme, sillä niiden kannatus viimeisimmässä kyselyssä on edellisiä eduskuntavaaleja korkeampi. Viime viikolla julkaistu Ylen kannatuskysely kertoi, että tällä hetkellä suurin puolue on kokoomus 20,5 prosentin kannatuksellaan, toiseksi suurin keskusta (18,5 5), kolmantena SDP (17,7 %) ja neljäntenä vihreät (15,1 %).

Perussuomalaisia kannatti 9, vasemmistoa 8,8, RKP:tä 4,8 ja kristillisdemokraatteja 3,7 prosenttia.

Eduskuntavaaleissa 2015 suurin puolue oli keskusta 21,1 prosentin kannatuksella. Toiseksi suurin oli perussuomalaiset 17,6 prosentin kannatuksella, kolmantena kokoomus (18,2 %), neljäntenä SDP (16,5 %), viidentenä vihreät (8,5 %) ja kuudentena vasemmisto (7,1 %). RKP:n kannatus oli 4,9 ja Kristillisdemokraattien 3,5 prosenttia.

Keskustalla on nykyisessä eduskunnassa 49 kansanedustajaa, kokoomuksella 37 ja perussuomalaisilla 37, SDP:llä 35, vihreillä 15, vasemmistolla 12, RKP:llä 10 ja kristillisdemokraateilla 5.

Lue myös:

Orpo: Maahanmuutto ei ollut kynnyskysymys

Perussuomalaiset ulos hallituksesta

Vanhanen MT:lle: Edessä aidot hallitusneuvottelut

Halla-aho Facebookissa: Asiallinen ja hyvä keskustelu Sipilän ja Orpon kanssa

Kristillisten Essayah: "Katsotaan millaiset mahdollisuudet on koota uusia hallitus eduskunnasta"