Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Perustuslakivaliokunta näytti vihreää valoa käännytyslaille – Diarra ja Kontula jättivät eriävän mielipiteen

    Käännytyslaki etenee nyt hallintovaliokunnan kautta eduskunnan täysistuntoon. Äänestys voi koittaa jo ensi perjantaina.
    Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (oik.) mukaan hallintovaliokunnan mietintöluonnoksen sisältämä säännös jälkikäteisestä oikeusturvamenettelystä täyttää perustuslakivaliokunnan vaatimukset. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.
    Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (oik.) mukaan hallintovaliokunnan mietintöluonnoksen sisältämä säännös jälkikäteisestä oikeusturvamenettelystä täyttää perustuslakivaliokunnan vaatimukset. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.  Kuva: Roni Rekomaa

    Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai perjantaina pitkän puserruksen jälkeen valmiiksi toisen lausuntonsa käännytyslaiksi kutsutusta rajalaista.

    Valiokunta on edelleen sitä mieltä, että laki voidaan säätää poikkeuslakina, eli lakiesitys nytkähti jälleen askeleen eteenpäin.

    Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) mukaan hallintovaliokunnan mietintöluonnoksen sisältämä säännös jälkikäteisestä oikeusturvamenettelystä täyttää perustuslakivaliokunnan vaatimukset.

    Perustuslakivaliokunta oli aiemmassa lausunnossaan edellyttänyt, että hallintovaliokunta täydentää maahanpyrkijän oikeusturvaa jälkikäteisellä oikeusturvamenettelyllä.

    Vihreiden Fatim Diarra ja vasemmistoliiton Anna Kontula jättivät yhteisen eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan perjantaina antamaan lausuntoon. Heidän mielestään hallintovaliokunnan lakiesitykseen tekemät muutokset eivät ole riittäviä.

    ”Esitys on ristiriidassa muun muassa Suomen perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen, pakolaisten oikeusasemaa koskevan sopimuksen, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen, YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan sekä näitä koskevan tulkintakäytännön kanssa”, Kontula ja Diarra sanovat tiedotteessa.

    Kontulan ja Diarran tiedotteessa on mukana myös perustuslakivaliokunnan varajäsen Elisa Gebhard (sd.). Lakiesitystä aiemminkin kritisoinut Gebhard on yhä sitä mieltä, ettei käännytyslakia tulisi hyväksyä edes poikkeuslakina. Hän oli perjantaina läsnä valiokunnan kokouksissa, muttei ollut varajäsenenä oikeutettu äänestämään, koska valiokunta oli täysilukuinen.

    Käännytyslaki lähetettiin tällä viikolla SDP:n vaatimuksesta ylimääräiselle kierrokselle perustuslakivaliokuntaan.

    Kiistelty käännytyslaki lähetettiin tällä viikolla SDP:n vaatimuksesta ylimääräiselle kierrokselle perustuslakivaliokuntaan. Nyt toisella kierroksella valiokunta ei enää syynännyt lakiesitystä läpi kokonaisuudessaan.

    Valiokunta kuuli perjantaina vielä muutamia oikeusoppineita ja muita asiantuntijoita. Kuultavina olivat muun muassa eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, professorit Mikael Hidén ja Janne Salminen, tiedustelukeskuksen johtaja, eversti Mikko Lehmus Rajavartiolaitoksesta sekä hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.).

    Lisäksi valiokunta sai kirjalliset lausunnot professori Olli Mäenpäältä ja professori Tuomas Ojaselta.

    Perustuslakivaliokunnassa äänestettiin perjantaina myös asiantuntijakuulemisista. Vasemmistoliiton Kontula ehdotti vihreiden Diarran tukemana, että valiokunta jatkaisi asiantuntijoiden kuulemista. Valiokunta kuitenkin päätti äänin 15–2, että asiantuntijoiden kuuleminen lopetetaan.

    Lain läpimenon kannalta avainasemassa on oppositiopuolue SDP.

    Käännytyslain taakse tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, jotta se voitaisiin säätää kiireellisenä ja saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Lain läpimenon kannalta avainasemassa on oppositiopuolue SDP, jonka eduskuntaryhmä on jakautunut suhtautumisessa käännytyslakiin.

    SDP:n kansanedustajista Nasima Razmyar on ilmoittanut, ettei aio äänestää käännytyslain puolesta. Demareista myöskään Gebhard, Timo Harakka ja Matias Mäkynen eivät Helsingin Sanomien mukaan aio äänestää lain puolesta, jos se etenee eduskunnan suureen saliin.

    Oppositiopuolueet vihreät ja vasemmistoliitto, joilla on yhteensä 24 kansanedustajaa, vastustavat käännytyslakia. Lisäksi hallituspuolue RKP:n Eva Biaudet on sanonut, ettei kannata käännytyslakia.

    RKP:n eduskuntaryhmän on tarkoitus muodostaa lopullinen kantansa lakiin alkuviikosta. RKP:n ryhmänjohtaja Otto Andersson on jo aiemmin kertonut, ettei vaadi ryhmäkuria eduskunnan äänestyksessä käännytyslaista.

    Poikkeuslain kiireelliseksi julistamiseen tarvittava viiden kuudesosan enemmistö lasketaan annetuista äänistä, joihin ei lueta tyhjiä tai hylättyjä ääniä. Se tarkoittaa, että täysistunnossa ei-ääniä saa olla korkeintaan 33, jotta käännytyslaki voidaan julistaa kiireelliseksi.

    Käännytyslaki on näillä näkymin tulossa täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn tiistaina.

    Kun käännytyslaki nyt toistamiseen läpäisi perustuslakivaliokunnan, voi eduskunnan hallintovaliokunta seuraavaksi viimeistellä oman mietintönsä laista. Hallintovaliokunnan kokous on maanantaina iltapäivällä.

    Käännytyslaki on näillä näkymin tulossa täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn tiistaina. Äänestysten vuoro olisi ensi viikon perjantaina.

    Käännytyslailla halutaan estää tietyissä tilanteissa ihmisten maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun itärajalla ja sen läheisyydessä, elleivät he ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Rajan ylittäneet käännytettäisiin pois Suomesta.

    Lain soveltaminen olisi maantieteellisesti ja ajallisesti rajattua sekä erittäin korkean kynnyksen takana esimerkiksi tilanteissa, joissa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Päätös lain soveltamisesta voitaisiin tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan.