”Maanomistajan pitää pystyä lottoamaan ennen voittoa”
Soidensuojelun täydennysohjelman jatkosta päätetään ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan mahdollisimman pian. Hänen mukaansa maanomistajat ovat nyt aiempaa myönteisempiä luonnonsuojelulle. Suojelun vapaaehtoisuus jakoi keskiviikkona sidosryhmiä, jotka ministeri oli kutsunut koolle.
Luonto-Liitto järjesti keskiviikkona Helsingissä Tieteiden talon ulkopuolella "kumpparimielenosoituksen", jossa puolustettiin Suomen luonnonsuojelullisesti arvokkaita soita. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen saapui koolle kutsumaansa suopäivään. Kuva: Kari SalonenToimisiko soidensuojelu vapaaehtoispohjalta? Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) keskiviikoksi koolle kutsumat sidosryhmät eivät päässeet asiasta yhteisymmärrykseen.
”Pakkosuojelu on huono keino, se aiheuttaa vastareaktion”, sanoi somerolainen metsänomistaja Heikki Sariola .
Hänen 200 metsähehtaaristaan 80 prosenttia on suojeltu.
”Olen elävä esimerkki, mitä pakkosuojelu teki. En haluaisi antaa yhtään enempää suojeluohjelmiin, olen oman osuuteni antanut.”
Ei Natura-virheitä
Grahn-Laasonen otti lokakuussa tuumaustauon soidensuojelun täydennysohjelman valmisteluun, sillä hän halusi miettiä suojelun keinoja.
Keskiviikkona hän kiisti viivyttävänsä pitkään valmisteltua ohjelmaa. Grahn-Laasosen mukaan päätöksiä jatkosta pyritään tekemään mahdollisimman pian.
Toisaalta Natura-vuosien virheitä ei haluta toistaa.
”Luonnonsuojelumyönteisyys on nyt suurinta koskaan maanomistajien keskuudessa”, sanoi ministeri ja kiitti siitä Metso-ohjelmaa.
Toimisiko yhteissuojelusuo?
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan soidensuojelun tavoitteet voidaan saavuttaa vapaaehtoisen mallin kautta.
”Väliarvioinnissa todettiin, että Metso-malli toimii myös soilla.”
Hän ehdotti, että kokeillaan uusia menetelmiä, kuten yhteissuojelusuota.
Soiden suojelu vaatii vesitaloudellisten kokonaisuuksien suojelua. Ympäristöjärjestöt pelkäävät, että jos maanomistajia on monta, vapaaehtoisuuteen perustuvassa mallissa yksi jarruttaja voi kaataa suojelun.
Metsähallituksella tiukat tavoitteet
Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Straniuksen mielestä niukat resurssit kannattaa kohdentaa parhaaseen laatuun, jota Metso-ohjelma ei tuo.
”Vapaaehtoinen suojelu on hyvä keino täydentää suojelua. Yksin se ei toimi.”
Straniuksen mukaan maanomistajien kuuleminen on saatava liikkeelle heti vuoden vaihtuessa. Myös valtion maita tarvitaan täydennysohjelmaan.
”Ei tämä ilmaista ole”, huomautti Metsähallituksen Antti Otsamo . ”Jos valtion maita siirretään suojeluun, niistä pitää saada korvaus tai alentaa Metsähallituksen tulostavoitetta.”
Lottovoitto vai ei?
Emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi huomautti, että ohjaus ei välttämättä ole ongelma. ”Usein on käytetty sanaa lottovoitto, kun tuottamattomasta suosta saa korvauksen.”
”Maanomistajan pitäisi pystyä lottoamaan ennen voittoa, eli antamaan suostumus”, huomautti Mäki-Hakola.
Mäki-Hakolan mukaan maanomistajat eivät ole ymmärtäneet, mitä se tarkoittaa, että soita on käyty inventoimassa.
”Ei perustu tieteeseen”
Suomessa on inventoitu kahden viime kesän aikana noin 310 000 hehtaaria soita soidensuojelun täydennysohjelmaan. Niistä noin 100 000 hehtaaria on tarkoitus valita valtakunnallinen luonnonsuojeluohjelmaan.
Pohjoisin Lappi ja Ahvenanmaa ovat ohjelman ulkopuolella.
Ruuhijärven mukaan täydennysohjelman 100 000 hehtaaria ei ole perustunut tieteeseen, vaan se on poliittinen ja taloudellinen kompromissi. ”Tarve olisi 200 000–300 000 hehtaarin tienoilla.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
