Keksijän klapikirves säästää sormet
HEINOLA (MT)
Yrittäjä ja keksijä Juha Hietanen esittelee linkkukirvestä puuvajan nurkalla perheen kesämökillä. Paikalla ovat myös pojat Jesse ja Juuso Hietanen, jotka hankkivat jo opiskeluaikana työkokemusta perheyritys Houseman Oy:ssä.
Linkkukirves on siitä erikoinen, ettei sitä isketä kaaressa kohti hakkuupölkyllä seisovaa pölliä. Kirves pysyy kiinni puuvajan seinässä ja se liikkuu vain yhtä rataa ylös ja alas.
Hietanen asettaa olkavarren paksuisen puun kirveen alta löytyvälle telineelle. Sitten vain vipuvoimaa käyttöön. Kirveen terä painuu helpon näköisesti puuhun ja kas, sehän halkeaa nätisti klapeiksi.
Linkkukirves on tarkoitettu halkaisijaltaan kymmensenttisten tai sitä pienempien puiden pilkkomiseen. ”Vähän isompikin menee”, Hietanen sanoo ja näyttää, kuinka kolmetoistasenttinen pölli halkeaa. Kirves puree myös ryhmyiseen oksankohtaan.
Halkaistava puu ei voi olla kuinka pitkä tahansa. Linkkukirveen viisiportaiseen telineeseen mahtuu 25–38-senttinen pölli.
Tavallisella kirveellä sattuu helposti tapaturmia, jos pölkyllä huojahtelevaa pölliä pidetään toisella kädellä kiinni lyönnin aikana. Tämä tapa pitäisi lailla kieltää, halonhakkuun entinen suomenmestari Tuomo Haatainen sanoi äskettäin Ylen haastattelussa.
Mestarin viesti on mannaa linkkukirveen kehittäjälle.
Hietanen on 52-vuotias lvi-insinööri, joka harrastaa keksimistä palkkatyön ohessa. Hän työskentelee kansainvälisen konsernin markkinointitehtävissä.
”Rouva (Tuula Hietanen) sanoo, että tämä meidän mökki on laboratorio.”
Hietasta kiinnostaa kehitellä omakotiasukkaan ja mökkiläisen arkea helpottavia tuotteita. Parikymmentä vuotta sitten hän kehitti hiukan linkkukirvestä muistuttavan puunhalkaisulaitteen. Vaikka se palkittiin maakunnallisessa kilpailussa, idea jäi pöytälaatikkoon.
Ensimmäisenä myyntiin asti ehti omakotitalon sadeveden keräämiseen tarkoitettu säiliö, vesitasku. Se korvaa perinteisen tynnyrin, josta ylivuotovedet ohjautuvat helposti talon perustuksiin. Kosteusvauriot ovatkin Hietasen mukaan monissa pientaloissa iso riski.
Seuraavaksi keksijä puhalsi pölyt kirvesideasta. Prototyyppi toisensa perään testattiin perhepiirissä.
”Terän lopullista muotoa hiottiin ja kokeiltiin aika pitkään poikien kanssa”, Hietanen kertoo.
Hän sai jatkokehittelyyn ammattiapua Lahden tiede-ja yrityspuistosta, joka nykyään on osa Lahden seudun kehitystä vauhdittavaa Ladec Oy:tä.
Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt linkkukirveelle pikku patentiksi kutsutun hyödyllisyysmallisuojan. Myös varsinaista patenttia on jo haettu.
Alusta lähtien oli selvää, että linkkukirves halutaan valmistaa kotimaassa.
”Menetelmän pitää olla Suomessa tehokas, muuten se maksaa äkkiä monta sataa euroa.”
Tehokkuutta löytyi läheltä. Heinolalainen metallialan yritys valmistaa runko-osat putkilaserilla.
Laserilla leikataan myös kirveen terän aihio, jonka robotti särmää muotoonsa.
”Komponentit kootaan toistaiseksi meillä autotallissa. Jos tuotanto laajenee, tarvitaan muita ratkaisuja.”
Houseman Oy on perheyritys, josta talotekniikkaan erikoistunut Mikenti-yhtiöt omistaa kymmenen prosentin siivun.
Hietanen arvostaa perheen ulkopuolista bisnesnäkemystä, jota omistusjärjestelyn kautta on mahdollista saada.
Linkkukirves tuli myyntiin heinäkuun lopulla yhtiön verkkokaupassa. Lähiseudulta on poikettu paikan päälle kokeilemaan kirvestä ja tekemään kauppoja.
Toimituksia on tulossa myös kivijalkakauppoihin, perheyrityksen toimitusjohtaja Jesse Hietanen kertoo.
”Tärkeintä on nyt edistää linkkukirveen ja vesitaskun menekkiä Suomessa. Tulevaisuudessa myös vienti näyttää mahdolliselta.”
TARJA HALLA
Terän
lopullista muotoa hiottiin
ja kokeiltiin aika
pitkään poikien kanssa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
