Vapaaehtoisten varassa
Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimuspalokunnat ovat mukana noin 60 prosentissa pelastustoimen hälytystehtävistä. Luku on todella suuri. Suomen pelastustoimen tehokkuus riippuu paljolti vapaaehtoisista pelastajista.
Haja-asutusalueilla vapaaehtoisten palokuntien merkitys on aina tiedetty. Tänäkin päivänä sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä alueilla, jotka kattavat pinta-alasta 95 prosenttia. Tällä alueella asuu lähes puolet Suomen väestöstä.
Vapaaehtoisten palokuntien merkitys ei rajoitu kuitenkaan maaseudulle. Myös kaupunkien pelastustoimessa vapaaehtoisilla on tärkeä asema. Voidaan liioittelematta sanoa, että ilman vapaaehtoisia palokuntia Suomi olisi pelastusasioissa kehitysmaa. Nyt olemme sen sijaan maailman huipulla.
Sopimuspalokuntien määrä on väestön keskittymisen ja maaseudun tyhjenemisen myötä vähentynyt. Sopimuspalokuntien liiton mukaan nykyisen tilanteen kanssa voidaan vielä elää, mutta kovin suurta alamäkeä ei enää toivota.
Viimeisen kolmen vuoden aikana on loppunut 23 palokuntaa. Sopimuspalokuntalaisia on tällä hetkellä yli 13 000, kun vakituisia pelastustoimen työntekijöitä on 4 000. Jos vapaaehtoisten määrä vähenee paljon, paine vakituisen väen puolella kasvaa.
Palokunnat houkuttelevat nuoria reippaaseen ja tervehenkiseen toimintaan. Nuorisotyö on aina ollut vapaapalokuntien vahvuus. Siihen panostamalla voidaan jatkossakin pitää toiminnan taso korkealla.
Yhteiskunnalla on kaikki syy tukea tätä työtä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
