Maakuntien satamat menettivät Äänekosken jättipotin Helsinkiin

Kalajoen Rahjan satama on pieni, mutta lähialueen teollisuudelle merkittävä. Maanantaina purettiin rypsirouhelastia välivarastoon. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkisto

Metsäyhtiö Metsä Group ilmoitti tässä kuussa aikovansa laivata mahdollisesti rakennettavan Äänekosken uuden sellutehtaan tuotteet Helsingistä.

Aiesopimus oli pettymys pienemmille satamille, joille uuden tehtaan tuottamat 35 junavaunullista sellua päivässä olisivat merkinneet lottovoittoa.

”Toivomme, että Kaskisille löytyisi roolia Äänekosken kuljetuksiin. Olemme kohtuullisen sopivalla etäisyydellä ja raidetta pitkin pääsee Äänekoskelta Kaskisiin”, sanoo Kaskisten satamajohtaja Timo Onnela.

Kaskinen on Suomen 20:nneksi suurin tavarasatama, joka on rakennettu Metsä Groupin tehtaiden tarpeita varten.

Valtaosa sataman liikenteestä on paikalliselle Metsä Boardin kemihierretehtaalle tulevaa puuta tai sieltä maailmalle lähtevää valmista tavaraa.

Nykyiseltä Äänekosken tehtaalta vientiin menevä tavara laivataan pääosin Raumalta. Tavaravirrat kuitenkin muuttuvat, jos uusi tehdas valmistuu.

”Äänekosken nykyiseltä tehtaalta menee paljon tavaraa myös Suomeen. Uuden tehtaan sellu menee vientiin”, kertoo Metsä Groupin logistiikkajohtaja Jari Voutilainen.

Metsä Group perusteli tiedotteessaan Helsingin Vuosaaren sataman valintaa muun muassa Helsingin ”nykyisellä roolilla Metsä Groupin yhtiöiden vientisatamana”.

Voutilaisen mukaan Vuosaaresta laivataan jo nyt Metsä Groupin kartonkia, puutavaraa ja pehmopapereita.

”Ajatuksena on katsoa, löytyykö meiltä konsernina volyymeja kuljetusvirtojen yhdistämiseen.”

Yritys ei kuitenkaan halua liputtaa satamien vähentämisen puolesta.

Tavaran kuljettaminen meritse on halvempaa kuin rautatie- tai rekkakuljetus.

”Meillä on tehtaita pitkin Suomea. Jos satamia olisi vähemmän, joutuisimme kuljettamaan tavaraa pitempiä matkoja maata pitkin. Se tulisi kalliimmaksi kuin satamien toiminnan tehostamisesta saatava säästö olisi.”

Metsä Group käyttää pääasiassa kuutta suomalaista satamaa ja sen lisäksi pienempiä tavaramääriä viedään muutamista muista satamista.

Vientiteollisuuden kuljetuspäätöksillä on iso vaikutus varsinkin pienten paikkakuntien työllisyyteen.

Metsä Groupin Äänekosken selluviennin kerrottiin tuovan Helsingin satamaan sata työpaikkaa.

Samanlaisen määrän työpaikkoja tuottaa kokonaisuudessaan esimerkiksi Kalajoen satama Rahjassa Keski-Pohjanmaalla. Satama oli viime vuonna Suomen 24:nneksi suurin. Siellä käy noin 150 laivaa vuodessa.

Pohjois-Suomen sahateollisuudelle Rahja on tärkeä laivauspaikka – jo vuosia se on ollut Suomen kolmanneksi suurin sahatavaran vientisatama. Lisäksi sen kautta kuljetetaan paljon viljaa ja rehujen raaka-aineita.

”Meillä on kymmeniä hehtaareja pinta-alaa käytettävissä, joten liikenteen kasvulle on tilaa. Monessa kaupunkisatamassa varastointitila on ongelma”, Kalajoen sataman johtaja Esa Anttio kertoo.

Kalajoen satamalle viime vuodet ovat olleet hyviä.

Kuljetusmäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.

HANNA LENSU

Avaa artikkelin PDF