Kirjanpainajat hyötyvät
Kun lämpösummaa kertyy 1 400 vuorokausiastetta tai enemmän, kirjanpainajat pystyvät tuottamaan kaksi kaarnakuoriaissukupolvea yhden kesän aikana.
Olosuhteet ovat olleet otolliset lämpösumman osalta neljästi kymmenen viime vuoden aikana, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen varttunut tutkija Antti Pouttu.
Pouttu kuitenkin muistuttaa, että lämpösumma itsessään ei vaikuta mihinkään, sillä mitataan vain kasvukauden lämpöolosuhteita. ”Lämmön myönteisiä vaikutuksia heikentää usein kuivuus. Myös muiden minimitekijöiden on oltava suotuisia.”
Lämpösumman kertymästä voidaan ennustaa aikuisten kaarnakuoriaisten parveilun alku. Pouttu olisi toivonut uuteen metsätuholakiin tiukempaa linjaa havupuutavaran korjaamiseen pois metsästä.
”Kaikki havupuutavara pitäisi korjata metsistä 1. heinäkuuta mennessä.”
Kuusen osalta puutavaran poistamisen määräaikaa halutaan Etelä-Suomessa aikaistaa muutamalla viikolla nykyisestä elokuun ensimmäisestä päivästä.
Männyn osalta poistamisvelvoite säilyy samana heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Etelä-Suomessa ja pohjoisessa 15.7.
Jotta kirjanpainajat ehtisivät parveilla ja tuottaa kaksi sukupolvea, pitää toukokuun alkupuolella olla riittävän lämmin jakso parveilua varten.
Heinä–elokuussa tarvitaan taas pitkä hellejakso, jotta lisääntymispuut olisivat riittävän kuivia ja uuden sukupolven yksilöt lisääntymiskykyisiä. Kolmanneksi tarvitaan vielä pitkä lämmin syksy, jotta toinen sukupolvi ehtisi aikuistua ja voisi selvitä talven yli.
Tehoisan lämpösumman laskemisessa käytetty 5 asteen raja-arvo on määritelty lähinnä maatalouden lähtökohdista.
”Monellekaan hyönteiselle kyseinen lämpötila ei ole vielä mikään kynnysarvo. Esimerkiksi kirjanpainaja tarvitsee kehitysasteesta riippuen 7–8 asteen lämmön.”
Lämpö on kasvua rajoittava tekijä vain pohjoisella pallonpuoliskolla, eteläosissa käsite lämpösumma ei ole edes käytössä, toteaa Pouttu.
”Lämmön lisääntyessä kirjanpainajia seurataan erityisellä mielenkiinnolla tulokaslajien lisäksi.”
Tulokaslajeista neulastuholainen havununna on tulokkaiden kärkenä. Ensimmäinen tuhohavainto on tehty tänä vuonna Suomessa.
Pouttu kannustaa metsänomistajia käyttämään Metlan metsätuhopalvelua ja lähettämään tarpeen vaatiessa metsätuhoilmoituksen.
”Tieto tuhoista tulee sattumanvaraisesti meille ilman suoria kontakteja.”
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
