Outotec kehittänyt ratkaisun jätevesi-fosforin kierrättämiseksi lannoitteeksi
Suomessa riittää vielä kaivettavaa fosforia, mutta maailmalla siitä on tullut niukka luonnonvara. Tunnettujen fosforivarojen lasketaan riittävän maapallolla ainakin seuraavat 20 vuotta, mutta kierrätysfosforin suhteellinen kilpailukyky on nousussa.
Fosforin kierrätystä tutkitaan paljon ja teknologiayritykset kilpailevat siitä, kuka pystyy tuomaan markkinoille taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevän fosforin erotusratkaisun.
Suomalainen pörssiyhtiö Outotec kulkee kehityksen etujoukoissa.
”Öljylle voidaan kehittää korvaavia aineita, fosforille ei. Se on niin perustavaa laatua oleva alkuaine, että jos fosfori loppuu, loppuu elämä”, muistuttaa Outotecin energia- ja vesiliiketoiminnasta vastaava johtaja Mika Saariaho.
Suuret maataloustuottajat Kiina ja USA ovat jo rajoittaneet fosforin vientiä. Lisäksi osa varannoista sijaitsee kriisiherkillä alueilla muun muassa Pohjois-Afrikassa.
Viime vuosikymmenen loppu osoitti jo, kuinka altis fosforin hinta on spekuloinnille.
Myös EU nosti toukokuussa fosforin kriittisten raaka-aineiden listalle, liiketoiminnan kehitysjohtaja Juhani Anhava kertoo.
Kierrättäminen kohentaisi merkittävästi Euroopan fosforiomavaraisuutta. Neljännes EU:n lannoiteteollisuuden fosforin tarpeesta päätyy vuosittain yhdyskuntien jätevesiin.
Nykyisellään fosforin kierrätys on Euroopassa nolla. Vain Hollannissa ollaan aloittamassa fosforin erottamista jätelietteestä, Anhava tietää.
”Tämä ei tietenkään ole ristiriidassa sen kanssa, että karjanlannan perinteistä käyttöä on syytä jatkaa.”
Lanta on koostumukseltaan ongelmattomampaa kuin yhdyskuntaliete, koska siinä ei ole merkittäviä määriä raskasmetalleja eikä lääkkeiden tai huumeiden jäämiä.
Outotecissä seurataan silmä tarkkana, miten jätteenkäsittelyä ja toisaalta vesien rehevöitymistä koskeva lainsäädäntö kehittyy eri markkina-alueilla.
”Uusiutuva energia on voimakkaassa kasvussa. Tämäkin lähtee varmasti lähivuosina liikkeelle”, Saariaho uskoo.
Outotecissä nähdään, että suomalaiset voisivat olla fosforin kierrätyksen etujoukoissa. Se kuitenkin vaatisi laajaa yhteistyötä vesi- ja energiasektorin, maatalouden, lannoiteteollisuuden, kuljetusalan ja lainsäätäjän kesken.
”Rohkeutta tarvittaisiin. Yritämme olla siinä osaltamme mukana. Kierrätyksen konsepti voisi toimia täälläkin”, Saariaho kannustaa.
Kierrätettyä fosforia voitaisiin yhdistää lannoitteissa Siilinjärveltä louhittuun.
”Tämä ei kilpaile minkään nykyisen bioenergian tai ympäristöpuolen tuotteiden kanssa. Emme siis ohita esimerkiksi biokaasun tuottajaa emmekä mene kenenkään muun kukkarolle. Tämä vain jatkaa kestävää kehitystä siitä, mihin nyt on päästy.”
Niin kauan kuin lainsäädännön painetta fosforin talteenotolle ei ole, kierrättämisessä liikutaan Saariahon mukaan kustannussyistä rajalla, jossa siihen ei herkästi ryhdytä.
”Yhteisen toimintakonseptin luominen on avain siihen, että se lähtee lentämään myös bisneksenä.”
”Suomessa on toki edelleen fosforia. Mutta jos maamme haluaa todella profiloitua kestävän kehityksen edelläkävijänä, meillä on siihen hyvä mahdollisuus.”
”Sveitsi on sitä jo, mikä houkuttelee maahan muutakin uutta energia- ja ympäristöalan teollisuutta.”
Suomessakin muutos on väkisin edessä. Kaatopaikoille ei saa lakimuutoksen vuoksi toimittaa eloperäistä jätettä vuoden 2016 alun jälkeen. Se voi johtaa fosforin hukkaamiseen entistä enemmän polttamalla.
Outotecissä arvioidaan, että fosforin kierrätys lähtee liikkeelle väestökeskittymistä. Suomessa riittävän kokoisia olisivat pääkaupunkiseutu ja muutama muu kaupunkikeskus.
Sveitsissä rakennetaan Zürichin jätevedenpuhdistamon kupeeseen lietteenpolttolaitosta, joka valmistuu ensi vuoden puolivälissä. Se käsittelee koko kantonin puhdistamolietteet, jotka nykyisellään vielä poltetaan yhdyskuntajätteen polttolaitoksessa ja sementtiuunissa.
”Zürichistä tulee maailmanluokan esimerkki. Koko laitos on rakennettu saman katon alle ja kaikki kaasut tulevat yhden piipun kautta ulos”, Mika Saariaho toteaa.
Savukaasujen päästöjen suhteen Sveitsin kriteerit ovat maailman tiukimpia, mikä takaa laitoksen sijoittumisen aivan suurkaupungin sydämeen.
Eroteltu, vain fosforia sisältävä tuhka läjitetään omaksi varastokseen, mutta sen käytöstä lannoitteeksi ei ole vielä päätöksiä Outotecin tietojen mukaan.
KAIJALEENA RUNSTEN
Ylempi kaavio kertoo lietteen polttolaitoksen toimintaperiaatteen. Alempi kuvaa
Outotecin patentoiman fosforinerotuksen vaiheita. Polttolaitos toimii ilman ulkopuolista lisäenergiaa, koska lietteestä irrotettava vesihöyry hyödynnetään tarkoin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
